Luova kirjoittaminen ja kielimallit

Kirjoittanut: Markus Sjöberg

Kielimallit kykenevät tuottamaan hyvin tehokkaasti tekstiä eri aihepiireistä. Parhaimmillaan kielimallit ovat asiatekstien formaateissa tai someviestien ja markkinointitekstien kaltaisissa yksinkertaisissa formaateissa. Sen sijaan niiden hyödyntäminen suoranaiseen luovaan kirjoittamiseen on rajallisempaa.

Vaikka kielimalli koostuukin valtavasta määrästä todellisuuden erilaisia kielellisiä representaatioita, ei sillä ole kuitenkaan kokemuspohjaa tai tunteita, kuten olemme käsitelleet luvussa 1 luovuuden ja tekoälyn välisestä suhteesta. Tekoälymalli kykenee silti tuottamaan tekstiä kokemuksista ja tunteista. Se kuitenkin voi vain heijastaa niitä kielellisiä käytänteitä, jotka ovat tyypillisiä kielimallille.

Kun puhumme luovasta kirjoittamisesta, kuten kirjallisuudesta, on tekstissä usein monitasoisuutta. Teksti vaikuttaa lukijan tunteisiin ikään kuin rivien välistä, se herättää ajatuksia myös sellaisista asioista, joita tekstissä ei varsinaisesti sanota ääneen. Kirjailijan ja lukijan välille muodostuu eräänlainen tunneyhteys, sillä kirjailija pystyy välittämään tunteita lukijalle.

Kielimalli, joka heijastaa vain tekstin yleisiä käytäntöjä, ei pysty operoimaan samalla tunnetasolla kuin kirjailija. Tästä syystä kielimallin synnyttämä teksti on monesti hyvin pinnallista ja tavallaan keskimääräistä.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö luovassa kirjoittamisessa pystyisi hyödyntämään mallia muilla tavoilla. Yksi parhaista kielimallien käyttötarkoituksista on käyttää kielimallia taustatutkimuksen tekemiseen. Kielimalli tietää monesta asiasta kohtuullisen paljon. Vaikka kielimallit eivät ole välttämättä täysin luotettavia, ja saattavat hallusinoida paikkaansa pitämätöntä tekstiä, se ei ole esimerkiksi fiktiota kirjoitettaessa kovinkaan suuri ongelma.

Voit esimerkiksi antaa kielimallille otteen tekstistäsi ja pyytää sitä käsittelemään seuraavassa kappaleessa tiettyä asiaa. Vaikka teksti ei sellaisenaan olisi kovin laadukasta, voit sen avulla tuottaa nopeasti sellaisia elementtejä, jotka vaatisivat pidempääkin taustatutkimusta. Toinen vaihtoehto on esittää tekoälylle kysymyksiä halutusta aiheesta ja sen jälkeen kirjoittaa teksti aihealueesta itse. Kummallakin tavalla taustatietojen hankinta sujuu yleensä hakukoneita tehokkaammin.

Tyhjän paperin ongelman ratkaiseminen on ilmeinen, mutta tehokas käyttökohde kielimalleille. Vaikka tekoälyn tuottama teksti olisi sellaisenaan hyödytöntä, voi siitä olla apua silloin, kun kirjoittamisessa on vaikea päästä itse eteenpäin. Muutaman kappaleen generointi ja muokkaaminen voi auttaa kirjoittamista häiritsevien lukkojen avaamisessa. Välillä omat ajatukset ovat myös vielä jäsentymättömiä. Tällöinkin voi olla hyödyksi, jos idean syöttää tekoälylle ja saa sitä kautta jäsennetyn pohjatekstin muokattavaksi.

Jokaisella kirjoittajalla on oma tyylinsä työskennellä. Myös kielimallien käyttöön kannattaa harjoitella itselle sopivaa tapaa. Kielimallit ovat kohtuullisen mukautuvia, eli niitä pystyy käyttämään monilla eri tavoilla. Seuraavassa on lueteltu esimerkinomaisesti muutamia tapoja:

  1. Taustatiedot ja konteksti: Pyydä tekoälyltä taustatietoja tiettyyn käsittelemääsi ilmiöön liittyen. Lisäämällä hieman omaa tekstiäsi alkuun, voit saada taustatiedot valmiiksi sopivassa formaatissa.
  2. Tekstin jatkaminen: Pyydä kielimallia jatkamaan tekstiäsi. Voit pyrkiä vaikuttamaan tyyliin kuvailemalla kirjoitustapaa tekoälylle.
  3. Hahmojen kehittäminen: Pyydä kielimallia esittämään tiettyä henkilöhahmoa. Syötä kielimallille kuvaus hahmosta. Voit myös keskustella hahmon kanssa ymmärtääksesi enemmän siitä. Voit laittaa hahmon eri tilanteisiin tai dialogiin muiden hahmojen kanssa.
  4. Taustatarinat ja miljöökuvaukset: Pyydä taustatarinaa tai miljöökuvausta. Voit syventää sellaista kerrontaa, joka ei ole mielessäsi vielä yksityiskohtaista tai voit lisätä tekstiisi sellaisia elementtejä, jotka muuten saattaisivat jäädä siitä puuttumaan.
  5. Formaatin muuttaminen: Muuta teksti haluamaasi formaattiin. Kielimalleista voi olla hyötyä esimerkiksi romaanitekstin muuttamisessa näytelmän käsikirjoitukseksi.
  6. Dialoginen työskentely: Keskustele kielimallin kanssa ideasta, tarinasta tai hahmosta. Välillä omien ajatusten peilaaminen dialogin avulla voi olla hyvin hyödyllistä. Moni ei kuitenkaan halua jakaa vaiheessa olevaa tekstiään muiden ihmisten kanssa. Tässä tekoäly voi olla matalan kynnyksen apuväline.
  7. Editointiapuri: Anna kielimallin tehdä ehdotuksia tekstin parantamiseksi, tiivistämiseksi tai selkeyttämiseksi. Voit pyytää mallia tekemään tekstistäsi ytimekkäämmän tai muokkaamaan sen tiettyyn tyyliin sopivaksi.
  8. Ideointikumppani: Käytä kielimallia brainstorming-työkaluna, esitä sille kysymyksiä tai pyydä sitä haastamaan oletuksiasi. Tämä voi auttaa näkemään aiheen uudesta näkökulmasta.

Kielimallien hyödyntäminen kirjoitusprosessissa ei siis tarkoita, että luovuttaisit luovan kontrollin tekoälylle. Päinvastoin, kyse on enemminkin työkalusta, joka voi auttaa sinua kehittämään, jäsentämään ja laajentamaan omaa luovaa työtäsi. Aivan kuten hyvä keskustelukumppani voi auttaa sinua kirkastamaan ajatuksiasi, kielimalli voi toimia dialogisena työkaluna, joka tukee kirjoitusprosessin eri vaiheita.