Kuinka omat teokset voi pitää tekoälyn ulkopuolella?
Tekoälyn ulkopuolelle jättäytyminen on käynyt monen luovan alan tekijän mielessä. Pelko omien teosten arvon häviämisestä saattaa syntyä, kun lukee kuinka tekoälytyökalut kykenevät kopioimaan eri taiteilijoiden tyylejä moitteettoman hyvin.
Onko tekoälymaailmasta mahdollista jäädä ulkopuolelle? Lyhyt vastaus on ei. Vain pitämällä teokset omana tietonaan ja digitaalisten verkkojen ulkopuolella voi varmistaa, että teokset eivät päädy opetusdataksi. Jo siinä vaiheessa, kun oman teoksen asettaa muiden nähtäväksi, on vaarana, että teos päätyy tietoverkkoon sekä siten tekoälymallien osaksi. Lähes jokaisella meillä on mukanaan kamerapuhelin. Jos teosta voi kuvata, joku lataa sen jossain vaiheessa nettiin.
Teosten suojaamiselle on tiettyjä mahdollisuuksia, olettaen että ne ovat digitaalisia. Teoksen metatietoihin voidaan asettaa tieto siitä, että teosta ei saa käyttää tekoälymallien koulutusaineistona. Erilaiset lisenssit, kuten Creative Commons ovat myös tapa tuoda esille sitä, millaisiin tarkoituksiin sisältöjä saa käyttää. On kuitenkin malleja tuottavien yhtiöiden vastuulla, noudattavatko ne rajoituksia. On siis yhä vaara, että työsi joutuu jonkin mallin koulutusaineistoksi.
Tarve suojata omat teokset tekoälymallien vaikutukselta on tuottanut suojautumiseen tarkoitettuja työkaluja, kuten Nightshade ja Glaze. Nighshaden tarkoituksena on ikään kuin myrkyttää generatiiviset kuvamallit tuottamalla virheellistä sisältöä niiden koulutusdataan (Shan ym. 2024). Glaze, joka luo kuvaan kohinaa, joka estää tekoälymalleja oppimasta taitelijan tyyliä (Shan ym. 2023) Tällaisten ratkaisuiden tehokkuutta on vaikea arvioida. Tekoälyratkaisuiden algoritmit voivat kehittyä ja Glazen tai Nightshaden kaltaiset suojaukset voidaan pystyä kiertämään tai ne voivat osoittautua tehottomiksi. Yksittäiset tekijät voivat myös periaatteessa kiertää suojausta helposti käyttämällä teosta suorana kehotteen referenssiosana. Esimerkiksi kuvien generointiin käytettävän Adoben Firefly:n rakenne- ja tyylikuvien toimivuuteen Glazella ei ole vaikutusta.
Suojauksen käyttäminen myös lisäisi luovan työn tekijälle jälleen yhden hitaan työvaiheen. Yhden kuvan suojaamiseen voi mennä jopa kymmeniä minuutteja, joten esimerkiksi sosiaalisen median työnkulkuun Glaze tai Nightshade käyttö tuo merkittävän hidasteen. Lisäksi kasvattavat merkittävästi kuvatiedoston kokoa. Työkalujen tuottamat kohina-artefaktit tekevät kuvasta heikkolaatuista tekoälykuvaa tai raskaasti pakattua jpg-kuvaa muistuttavan kuvan, minkä lisäksi ne voivat latistaa kuvan värit. Nightshaden tuottamat kuvat eivät ole kuvaan lisättyjen muutosten takia käytännössä käyttökelpoisia, vaan toimivat lähinnä tekoälymallien huijaamiseen. Glazen muutokset ovat hieman hienovaraisempia, mutta nekin tekevät kuvasta heikkolaatuisemman.
Olemme testanneet seuraavassa Glazea valokuvaan. Valokuvassa sen jäljet ovat selvästi näkyvissä. Sen sijaan maalausmaisissa kuvituksissa erot voivat hävitä paremmin.
Toisaalta riski tai edes mahdollisuus sille, että tekoälymallit kykenevät toistamaan juuri sinun tyyliäsi on kohtuullisen pieni, siis vaikka itse haluaisit, että malli pystyisi tuottamaan taidetta juuri sinun tyylilläsi. Ensinnäkin useista tekoälytyökaluista on rajattu mahdollisuus pyytää tietyn taiteilijan tyyliä. Toisekseen, jotta malli pystyisi tuottamaan sisältöä juuri tietyn taiteilijan tyylillä, pitäisi sillä olla koulutusaineistossaan riittävästi ymmärrystä sinun teoksistasi ja tyyleistä. Tässä vaiheessa olisit todennäköisesti maailmanlaajuisesti kuuluisa tekijä, jonka tyyliä suojaa toisaalta juuri tunnettuus. Esimerkiksi Van Goghin tyyliä on voinut kopioida tyyliä muuttavilla tekoälytyökaluilla jo noin vuosikymmenen ajan (Gatys ym. 2015), mutta Van Goghin töiden arvoon se ei tiettävästi ole vaikuttanut negatiivisesti.