Muutoksen nopeus ja suunta
Kirjoittanut: Markus Sjöberg
Generatiivisen tekoälyn vaikutus luovaan alaan alkoi noin vuoteen 2022. Kehitystä oli toki ollut jo aikaisemminkin, mutta tällöin työkalut ylittivät mediakynnyksen ja päätyivät entistä useamman kokeiluihin. Mallit olivat vielä tällöin nykyiseen verrattuna vaatimattomia. Esimerkiksi GPT-3.5 oli lähinnä tekstigeneraattori, eikä pystynyt vielä toimimaan esimerkiksi GPT-5-malliin verrattuna kovin hyvin apuvälineenä tekstintuottamisessa tai koodaamisessa. Kuitenkin ensimmäiset testit ajoittuvat tähän vaiheeseen.
Kuvageneraattorit olivat vielä vuonna 2022 heikkotasoisia. Sormia oli useita ja kuvista erotti selvästi, että ne ovat tekoälyllä tehtyjä. Yleisesti saatavilla olleet kuvageneraattorit olivat myös suhteellisen vaatimattomilla ohjausmahdollisuuksilla varustettuja. Kuvageneraattoreissa on tapahtunut valtava kehitysaskel ja nykyään käytännössä kuka tahansa voi luoda esimerkiksi mainostarkoituksiin ja viestintään soveltuvia kuvia tekoälytyökaluilla.
Ennen vuotta 2022 tutkimuskirjallisuudessa korostui näkemys, että automaatio kohdistuu ensisijaisesti rutiini- ja keskitason tehtäviin, kun taas luovat tehtävät olisivat suhteellisesti vastustuskykyisempiä. Esimerkiksi Iso-Britannian suurin itsenäinen innovaatiosäätiö Nesta arvioi vielä vuonna 2015 luovien ammattien olevan selvästi muita aloja vähemmän alttiita automaatiolle.
Kehitys on vuosikymmenessä hypännyt sellaiseen vaiheeseen, mitä ei osattu pitää mahdollisena. Empiirinen näyttö kertoo, että generatiivinen tekoäly on jo nyt heikentänyt osan luovien alojen ammattilaisten toimeentuloa) Esimerkiksi Iso-Britanniassa vuonna 2024 kysely osoittaa, että 26 prosenttia kuvittajista on menettänyt työtehtäviä generatiivisen tekoälyn vuoksi ja jopa 37 prosenttia kertoo tulojensa vähentyneen AI:n vaikutuksesta (SoA 2024). Vaikutukset koskettavat laajasti luovan alan eri tekijöitä. Maailman suurimman luovan alan tekijänoikeusjärjestön CISAC:n tuoreen analyysin mukaan jopa 24 prosenttia musiikin tekijöiden ja 21 prosenttia audiovisuaalisen alan tekijöiden tuloista on vaarassa hävitä vuoteen 2028 mennessä generatiivisen tekoälyn vuoksi. Tämä tarkoittaisi yhteensä noin 22 miljardin euron kumulatiivisia menetyksiä viiden vuoden aikana, mutta samanaikaisesti generatiivisen tekoälyn markkinan arvon ennustetaan kasvavan 16 miljardiin euroon musiikissa ja 48 miljardiin euroon audiovisuaalisella puolella” (CISAC & PMP Strategy 2024).
Toisaalta vaikka muutos on suurta, tekoälyn käyttö ei välttämättä näy luovan alan ammattilaisten arjessa. Kuvittajista yli kaksi kolmesta ei vielä vuonna 2024 ollut Kuvittajat ry:n tutkimuksen mukaan käyttänyt työssään tekoälyä. Saman tutkimuksen mukaan huoli tekoälyn tekijänoikeuskysymyksistä kosketti jopa lähes neljää viidestä kuvittajasta.
Taustalla on ainakin osin luovan työn tekijöiden halu olla automatisoimatta niitä prosesseja, jotka ovat työn mielekkäintä sisältöä. Tekoälyä ei tosin haluta välttämättä mukaan työprosesseihin edes silloin, kun se ei suoraan kohdistu omaan luovaan prosessiin. Esimerkiksi suuri enemmistö kirjailijoista suhtautuu varauksella tekoälyn käyttämiseen äänikirjan lukijana (Kirjailijaliitto 2024).