Tekoäly ja tekijänoikeudet
Tekoälyn avulla luodut sisällön herättävät monia kysymyksiä: Kenelle kuuluu tällaisen sisällön tekijänoikeus? Onko oikeus tekoälyn käyttäjällä, tekoälyn kehittäjällä vai kenties opetusmateriaalina käytettyjen sisältöjen alkuperäisillä tekijöillä? Vaikka tekijänoikeudet ovat ennen kaikkea juridinen kysymys, liittyy tekoälyn ja tekijänoikeuden väliseen suhteeseen paljon avoimia kysymyksiä, joten tekoälyä käsittelevä osio on sisällytetty tämän kurssin eettiseen pohdintaan. Käydään ensiksi kuitenkin läpi, mitä ovat tekijänoikeudet ja miten ne vaikuttavat luovaan työhön.
Tekijänoikeuden perusteella luovan työn tekijä voi päättää teoksensa käytöstä ja hyödyntämisestä. Suomessa tekijänoikeudesta säädetään tekijänoikeuslaissa (404/1961). Suomessa tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta, ja se syntyy automaattisesti teoksen valmistuessa, kunhan teos ylittää teoskynnyksen eli on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos.
Tekijänoikeus ei koske kaikkea luovaa toimintaa samalla tavalla. Tekijänoikeussuoja syntyy kirjallisiin teoksiin kuten romaaneihin, novelleihin ja runoihin, musiikkiteoksiin, kuvataiteen teoksiin kuten maalauksiin ja piirroksiin, valokuvataideteoksiin, elokuviin sekä tietokoneohjelmistojen ohjelmakoodiin. Näiden kaikkien tulee kuitenkin ylittää teoskynnys eli olla tekijänsä henkisen luomistyön itsenäisiä ja omaperäisiä tuloksia. Lähioikeuksien suoja puolestaan koskee muun muassa tavallisia valokuvia, äänitteitä, esittäjien suorituksia sekä radio- ja televisiolähetyksiä. Lähioikeuksien suoja-aika on lyhyempi kuin tekijänoikeuden – esimerkiksi valokuvien lähioikeus kestää 50 vuotta kuvan ottamisesta. Pelkkiä ideoita, faktoja tai tietoja ei sen sijaan suojaa mikään oikeus, samoin kuin liian yksinkertaisia luetteloita tai teoksia, jotka eivät ylitä teoskynnystä.
Tekijänoikeus jakaantuu moraalisiin oikeuksiin ja taloudellisiin oikeuksiin. Moraaliset oikeudet, joita kutsutaan myös isyysoikeuksiksi, ovat henkilökohtaisia ja luovuttamattomia. Näihin kuuluu oikeus tulla mainituksi teoksen tekijänä sekä oikeus vastustaa teoksen vääristelyä tai halventamista. Tekijä ei voi luopua näistä oikeuksista, vaikka haluaisikin. Taloudelliset oikeudet puolestaan ovat luovutettavissa ja niitä voidaan lisensoida. Käytännössä tekijä voi myydä tai lisensoida oikeuden käyttää teostaan kaupallisesti, mutta hän säilyttää aina oikeuden tulla mainituksi sen tekijänä.
Tekoälyn koulutus tekijänoikeudellisella materiaalilla
Tekoälyn koulutus koskettaa etenkin tekoälykehittäjiä, mutta jotta tekoälyn ja tekijänoikeuksien välisen suhteen ymmärtää, on luovan tekijän hyvä tietää myös siihen liittyvät tekijänoikeuskysymykset ja toisaalta kuinka oman työn voi suojata. Ennakkopäätöksiä on toistaiseksi hyvin vähän, joten lopullisia faktoja ei ole tarjolla.
Yksi keskeisimmistä ratkaisemattomista kysymyksistä on se, saako tekoälymallia kouluttaa käyttämällä tekijänoikeussuojattua materiaalia ilman lupaa. Tekoälykehittäjät katsovat tämän olevan transformatiivista käyttöä, joka ei kopioi suoraan sisältöä vaan oppii malleja ja rakenteita samalla tavalla kuin ihmisetkin oppivat lukemalla ja kuuntelemalla tekijänoikeussuojattua materiaalia.
Tekijänoikeuden näkökulmasta on kuitenkin kaksi kysymystä. Toinen niistä on materiaalin kerääminen tallentaminen ennen mallin koulutusta. EU-sääntelyyn perustuvassa Suomen lainsäädännössä automaattinen tiedonkeräys tekoälymallien pohjaksi on sallittua, jos sitä ei erikseen ole kielletty. Tämä tarkoittaa, että jos omia teoksiaan ei halua opetusmateriaaliksi tai ei halua tekoälymallien löytävän niitä, tulee se kieltää erikseen. Tekijän on siis vastuussa kieltämisestä ja tekoälymallien kehittäjä kiellon noudattamisesta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan täysin vakiintuneita tapoja siihen, millä tavalla tekjiä voi viestiä luotettavasti, että hänen sisältöjään ei saa käyttää tekoälymallien kouluttamiseen. Yksi tapa on kirjata verkkosivuston robots.txt -tiedostoon kielto ja toinen on lisätä kielto tiedoston metatietoihin. Kuitenkin on mahdollista, että esimerkiksi teoksen katsojan teoksesta ottama valokuva päätyisi koulutusaineistoon. Käsittelemme tätä ilmiötä tarkemmin edellisessä luvussa.
Kenelle kuuluvat tekoälyllä generoidun tekijänoikeudet?
Yksi keskeisimmistä jokaista luovaa tekijää kiinnostava kysymyksistä on, kenelle kuuluvat tekoälyllä generoidun sisällön tekijänoikeudet.
Kuten osiosta 2 opimme, generatiivinen tekoäly ei kopioi suoraan olemassa olevaa sisältöä, vaan tuottaa uutta sisältöä oppimiensa mallien pohjalta. Tämä tarkoittaa, että tekoälyn tuottama sisältö on ainutlaatuista, vaikka se perustuukin laajaan opetusaineistoon. Toisaalta on myös mahdollista, että tekoäly tuottaa liian samankaltaisen lopputuloksen. Samalla tavalla ihminen voi tuottaa liian samankaltaisen lopputuloksen.
Mutta muodostuuko tekoälyllä generoitaessa tekijänoikeuksia? Tekoäly yhdistelee ja muokkaa oppimaansa tietoa luodakseen uusia ilmaisuja ja ajatuksia, mikä erottaa sen pelkästä tiedon kopioimisesta tai toistamisesta.
Ensin on hyvä erottaa Tekoälymallin kehittäjälle kuuluvat mallin tekijänoikeudet. Ohjelmistokoodi on tekijänoikeussuojattua. Ohjelmiston käyttäjänä sinulla on yleensä käyttölisenssi, jonka perusteella ratkaistaan se, mitkä ovat käyttäjänä oikeutesi esimerkiksi sovelluksen avulla tuottamaasi sisältöön, kuten tekstiin tai kuvaan. Lisensseissä voi olla eroja. Monesti kaupalliseen käyttöön tarkoitetut lisenssit ovat maksullisia, vaikka työkalu muuten olisi käytettävissä myös maksutta.
(VINKKI: Voit käyttää kielimallia lukemisen apuna, jos käyttöehdot tuntuvat liian vaikeaselkoisilta)
Vaikka jotain teosta olisi käytetty opetusaineiston osana, se ei silti anna opetusaineistossa olevan teoksen tekijänoikeuksien haltijalle oikeutta tekoälymallilla tehtyihin sisältöihin. Myös se, jos tekoälymallin tekijät ovat rikkoneet tekijänoikeuksia mallia kouluttaessaan, on erillinen kysymys suhteessa tekoälymallilla luotujen sisältöjäen tekijänoikeuksiin. Lähtökohtana on, että et voi saada tekijänoikeusvaatimuksia siitä, että olet käyttänyt sisätlöjesi luonnissa tiettyjä tekoälytyökaluja.
Kysymys siitä, saatko tekijänoikeuksia esimerkiksi tekoälytyökalulla tekemääsi kuvaan, on monimutkaisempi. On hyvä huomata, että esimerkiksi valokuvalla ei ole tekijänoikeuksia, vaan lähioikeudet suojaavat valokuvaa 50 vuoden ajan kuvan ottamisesta. Suoja-aika on siis pienempi kuin tekijänoikeudella, joka on Suomessa 70 vuotta tekijän kuolemasta.
Oikeustapauksia tekoälypohjaisten sisältöjen osalta on hyvin vähän. Suomessa niitä ei ole yhtään ja EU-alueellakin tunnetaan vain yksi. Siinä teos ei saanut tekijänoikeuden suojaa. On siis varhaista vielä sanoa juuri mitään siitä, millaiseksi tekijänoikeudet tulevat tekoälyn avulla tuotetuissa sisällöissä olemaan. Lainsäädäntö on prosessi, jonka syntyyn vaikuttavat useat eri toimijat. Ei ole selvää, noudattaako lainsäädäntö tai sen tulkinta esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöjen näkemyksiä vai kenties jotain muuta näkökulmaa.
Voimme puhua kuitenkin siitä, mikä on todennäköistä ja mikä epätodennäköistä. Tekoälytyökalujen käyttöä tuskin voidaan sellaisenaan pitää kriteerinä, joka poistaisi teoksen tekijänoikeudet. Tällöinhän käytännössä kaikki tekstimuotoinen menettäisi tekijänoikeudet, sillä valtaosa meistä käyttää tekoälypohjaista oikeinkirjoituksen tarkastamista ainakin jossain vaiheessa kirjoitusprosessia. Samoin kuvankäsittelyn ja kameroiden eri vaiheissa hyödynnetään tekoälyjärjestelmiä. On vaikea vetää rajaa myöskään sille, mikä on generatiivista tekoälyä ja mikä ei.
Tekijänoikeuden näkökulmasta ei välttämättä olekaan merkitystä, missä vaiheessa on hyödynnetty tekoälyä. Nykyisen tekijänoikeuslainsäädäntömme näkökulmasta keskeistä on teoskynnyksen ylittyminen. Teoksen pitää olla ”tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos”. Jos lähdemme ratkaisemaan tekijänoikeuskysymystä tältä pohjalta, on esimerkiksi pelkkä kehotteen kirjoittaminen kovin vähän. Esimerkiksi kuvageneraattorit luovat kuvia jo yhden sanan kehotteella, eikä monimutkainenkaan kehote välttämättä ohjaa kuvaa poikkeuksellisella tavalla. Toisaalta jos prosessiin kuuluu vaikkapa omien kuvien avulla tehtyä mallin hienosäätöä, voidaan hyvin perustella, että kyse on tekijän luovan työn tuloksesta. Samoin jos kuvassa yhdistetään kuvankäsittelyohjelman avulla eri kuvien piirteitä luoden jotain uusia merkityksiä, voidaan ajatella teoskynnyksen ylittyvän. Sama pätee muihinkin medioihin, kuten musiikkiin tai tekstiin. Jos tekijän luova panos on olennaisesti rakentanut lopputulosta, on lopputuloksella todennäköisesti tekijänoikeus.
Generatiiviset työkalut hämärtävät rajaa siitä, milloin lopputulos on koneen generoimaa ja milloin vain generoitua luovan työn raaka-ainetta tai luovan työn tulosta.. Esimerkiksi musiikin tuottamiseen käytettävässä Sunossa on mahdollista ladata kappaleet MIDI-tiedostoina. MIDI ei sisällä ääntä, vaan informaatiota siitä, mitä nuotteja soitetaan, millä instrumentilla ja millä voimakkuudella. Kun käyttäjä tuo nämä raidat omaan DAW-ohjelmistoonsa (Digital Audio Workstation, kuten Logic Pro, Ableton Live tai Reaper), hän voi muokata lähes kaikkea: vaihtaa instrumentteja, muuttaa tempoa, säätää yksittäisiä nuotteja tai rakentaa uusia sointukulkuja. Tekijä voi yhdistellä useita generoitua aineistoa sisältäviä raitoja, lisätä omia elementtejään ja luoda näin uuden kokonaisuuden, jossa hänen tekijyytensä näkyy selvästi. Tässä kohtaa kysymys “onko lopputulos generoitua vai ihmisen luomaa” ei ole yksiselitteinen, vaan se sijoittuu jatkumolle.
Sama koskee kuvallista ilmaisua. Yksittäinen tekoälyn generoima kuva voi olla valmis tuote, mutta jo pelkkä valinta siitä, mitä kuvista käytetään ja millä tavalla niitä yhdistellään, voi muodostaa uuden teoksen. Tekijyys voi syntyä myös siinä vaiheessa, kun kuvaa rajataan, värejä muokataan tai kuvia asetetaan kontekstiin. Elokuvan kohdalla kysymys on vielä monimutkaisempi: vaikka kaikki otokset olisivat tekoälyn luomia, muodostaa elokuvakerronta – dramaturgia, leikkausrytmi, tarinan rakentaminen – uuden teoksen. Vertailukohtana voi ajatella dokumenttielokuvia, jotka rakentuvat kokonaan arkistomateriaalista: vaikka yksittäiset kuvat eivät olisi tekijän ottamia, kokonaisuus voi silti olla itsenäinen ja tekijänoikeudellisesti suojattu teos.
Tekijänoikeus ei välttämättä käytännön tasolla ole myöskään niin suuri kysymys, kuin keskustelun perusteella saattaa ajatella. Tekijänoikeuskysymyksiä testataan hyvin harvoin oikeudessa. Se, tulisiko teos oikeudessa katsotuksi teokseksi, ei ole välttämättä selvää monen perinteisinkään menetelmin tehdyn teoksen kassa. Sen sijaan on tärkeää huomata, että koneella itsellään ei ole tekijänoikeuksia. Tekijänoikeudet eivät siis missään tapauksessa synny tekoälylle.