Keskiviikkona 9.4.2025 Lahden LAB:n kampusalueella oli monialaista tiedepöhinää, kun lukion toisen vuosikurssin opiskelijat kokoontuivat ratkomaanfiktiivisen Poukaman kaupungin kriisitilannetta rajuilman jäljiltä. Eri yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat, tutkijat ja asiantuntijat olivat valmistelleet lukiolaisille eri alojen teemallisia työpajoja. Lahden JunnuYliopiston järjestämässä tiedetapahtumassa lukiolaisilla …
Rajaton luovuus: Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – Kuka omistaa luovuuden? -tilaisuuden antia. 27.5.2025 Turku Tekijänoikeuslainsäädännön asiantuntijat ovat harvinaisen yksimielisiä yhdestä asiasta: generatiivinen tekoäly on täällä, ja se muuttaa maailmaamme ennennäkemättömällä vauhdilla. Samalla kun hämmästelemme tekoälyn kykyä luoda tekstiä, kuvaa ja …
Luovuuden eri tasojen tunnistaminen ja tekoälyn mahdollisuudet tukea ihmislähtöistä luovuutta ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin pureutuminen voi lisätä ymmärrystämme siitä, mitä luovuudella tarkoitetaan ja miten sitä kenties voidaan edistää uusilla tavoilla. Luovuus ei rajoitu erilliseksi toiminnaksi ihmisen muusta tekemisestä, vaan se …
Kirjoittajat: Tuomas Pohjola & Markus Sjöberg Tekoälytyökalut, kuten ChatGPT ja DALL-E, ovat muuttaneet työtapoja monilla luovilla aloilla ja mahdollistaneet uusia sisällöntuotannon ja ideoinnin prosesseja. Suomessa, jossa ympäristötietoisuus on korkealla tasolla, on herännyt keskustelua tekoälyn käytön ympäristövaikutuksista (ks. esim. 1, 2, …
Liiketoimintamalli on kokonaisuus, jolla pyritään kuvaamaan kokonaisvaltaisesti sitä miten yrittäjä tai organisaatio luo ja toimittaa arvoa. Arvo voi tässä yhteydessä tarkoittaa esimerkiksi asiakkaalle tuotettua hyötyä, kuten esteettistä nautintoa, brändin vahvistamista, uusia kokemuksia tai konkreettisia tuotteita. Arvo voi myös ilmetä taloudellisina, …
Kesäkuussa 2024 LuovAIn!-hanke näkyi Porin SuomiAreenan yhteydessä järjestetyssä SLASH!-tapahtumassa, missä se muun muassa piti tekoälyllä tehdyn demonäyttelyn. Näyttelyssä pääsi tutustumaan niin tekoälyn luomiin kuviin, videoihin kuin ääneenkin.
Tekoäly on kuin kaksiteräinen miekka – se tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia, mutta herättää myös syviä eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn keveys piilee sen kyvyssä käsitellä suuria tietomääriä ja tuottaa sisältöä nopeasti, mutta tämä keveys muuttuu sietämättömäksi, kun pohditaan tekoälyn tuottaman sisällön totuudenmukaisuutta ja vaikutusta yhteiskuntaan.
Tekoälyyn liittyvät eettiset haasteet ovat moninaisia. Yksi keskeisimmistä on vastuu: kuka on vastuussa, kun tekoäly tekee virheen tai aiheuttaa vahinkoa? Toinen huolenaihe on yksityisyys: tekoäly voi kerätä ja analysoida henkilökohtaisia tietoja ilman käyttäjän suostumusta tai tietoisuutta. Lisäksi on syväväärennöksiä (deepfakes), jotka voivat luoda vakuuttavia valheellisia videoita tai äänitteitä, joilla voi olla vakavia seurauksia demokratialle ja yksilöiden maineelle.
Tekoälyn luomien kuvien tekijänoikeudet herättävät keskustelua luovien alojen tekijöiden keskuudessa. Kuuluuko tekijänoikeus tekoälyn käyttäjälle, tekoälyn kehittäjälle vai kenties opetusmateriaalissa olevan kuvan alkuperäiselle tekijälle? Jotta voisimme tarkastella tekoälyn tekemien kuvien tekijänoikeuksia, on syytä tarkastella hieman kuvia tuottavien tekoälyjen toimintatapaa.
Kyky tunnistaa trendejä ja ennustaa asiakaskäyttäytymistä yhdistelemällä erilaisia datoja, jopa reaaliaikaisesti, on eittämättä yksi mielenkiintoisimmista tekoälyn soveltamiskohteista liiketoiminnan ja innovaatioiden kehittämisessä.
Iikka Hauhio (HS 18.2) esitti, että tekoälyllä tuotetulla taiteella ei ole arvoa. Taideteollisen alan arvonmuodostukseen tekoälyllä on kuitenkin valtavasti vaikutusta. Monet tekijät ovat ymmärrettävästi huolissaan tulevaisuuden työllisyysnäkymistä.
Tekoälyn vaikutusta taideteolliseen alaan ja sen työllisyyteen voidaan lähestyä mielekkäimmin siitä näkökulmasta, mikä on kunkin taiteenalan suhde todellisuuteen. Karkeasti voimme jakaa taiteen kolmeen luokkaan, todellisuuteen perustuvaan taiteeseen, todellisuutta heijastavaan taiteeseen ja fiktiiviseen taiteeseen.