Kuinka tekoäly vaikuttaa teolliseen muotoiluun – haastattelussa muotoilija Kristian Talvitie

kirjoittanut

Tekoälytyökalut ovat yleistyneet laajasti luovalla alalla, eikä teollinen muotoilu ole poikkeus. Muotoilija Kristian Talvitie on ottanut tekoälyn vahvasti osaksi omaa työskentelyään.

– Muotoilijan näkökulmasta tekoäly toimii hyvänä työkaverina, sanoo muotoilija Kristian Talvitie.

Talvitie on erikoistunut ajoneuvomuotoiluun, joka edustaa monessa suhteessa klassista teollista muotoilua. Muotoilun työskentelytavat ovat kuitenkin muuttuneet jatkuvasti. Talvitie on työuransa aikana ehtinyt jo näkemään alalla tapahtuneen muutoksen tusseilla tapahtuvasta konseptipiirtämisestä 3D-mallintamiseen. Nyt työskentelytavat ovat jälleen muuttuneet generatiivisten tekoälytyökalujen myötä.

Kristian Talvitie käyttää muun muassa Vizcom-tekoälytyökalua, joka sopii teollisen muotoilun visualisointiin. Vizcom muuttaa luonnokset nopeasti konseptikuviksi. Näin erilaisia ideoita on entistä nopeampi testailla ja esimerkiksi materiaaleja voi kokeilla vaivattomasti.

Kristian Talvitie aloittaa ideointiprosessin tekemällä nopeita luonnoksia vihkoonsa. Luonnokset hän syöttää tekoälyohjelmistolle, jonka avulla voi tuottaa konseptikuvia.
Vizcom teki luonnoksesta hetkessä mallin, jota voi työstää edelleen yksityiskohtia muuttamalla tai versioita tehden.

Talvitie käyttää tekoälyä myös alkuvaiheen ideointiin. Midjourney-kuvageneraatiotekoälyn avulla hän rakentaa olemassa olevista kuvista uudenlaisia mukaelmia. Esimerkiksi mood boardien eli tuotteen tunnelmaa kuvaavien kollaasien tekeminen on entistä helpompaa. Teknologia on nopeuttanut monia prosesseja, mutta toisaalta muotoilija aloittaa ideoinnin useimmiten edelleen kuulakärkikynällä luonnostellen.

Ihmiselle on tarvetta tulevaisuudessakin

Vaikka moni asia on helpottunut tekoälyn myötä, vaatii muotoilu Kristian Talvitien mukaan moniaistillista lähestymistä. Siksi tekoäly ei voi täysin korvata ammattilaisen työpanosta.

Uusimmat tekoälymallit pystyvät jo multimodaaliseen toimintaan, eli ne pystyvät tulkitsemaan tekstin, puhutun kielen ja laitteen kameran videosyötteen osana keskustelua. Vaikka tekoäly pystyy ymmärtämään äänenpainoja ja jopa kommunikoimaan tunteellisista asioista, se ei silti kykene oikeasti tuntemaan tunteita.

Tunteet ja myös fyysinen tunne on muotoilussa tärkessä osassa. Talvitie pitää tärkeänä esimerkiksi sitä, miltä materiaali tuntuu sitä kosketettaessa. Vaikka tekoälymallille voitaisiin opettaa, millaisista materiaaleista ihmiset pitävät, ei tekoäly pysty itse kokemaan materiaalin tuntua.

Tekoälyyn liittyy myös uhkakuvia. Tulevaisuudessa erilaisten asioiden tuottaminen voi olla entistä nopeampaa, mikä lisää kertakäyttökulttuurin riskiä. Talvitie ajattelee kuitenkin, että ihmisen osaamiselle on edelleen tarve. Hän arvelee, että tekoälyn myötä ihmisen tekemän tuotteen arvostus voi jopa kasvaa.

– Me ihmiset kuitenkin tiedämme parhaiten, mitä itsellemme haluamme.