Tekoälyn luomien kuvien tekijänoikeudet herättävät keskustelua luovien alojen tekijöiden keskuudessa. Kuuluuko tekijänoikeus tekoälyn käyttäjälle, tekoälyn kehittäjälle vai kenties opetusmateriaalissa olevan kuvan alkuperäiselle tekijälle? Jotta voisimme tarkastella tekoälyn tekemien kuvien tekijänoikeuksia, on syytä tarkastella hieman kuvia tuottavien tekoälyjen toimintatapaa.
Generatiiviset tekoälyt luovat kuvia ikään kuin tyhjästä. Kuvan alkutilanne on satunnainen kohina. Prosessi perustuu siihen, että tekoäly ikään kuin näkee satunnaisessa kohinassa erilaisia muotoja, joita se tarkentaa. Lopputuloksena on valokuvan tarkka kuva tai piirros. Prosessi tuntuu taikuudelta, mutta sille on ymmärrettävä selitys.
Tekoäly on koulutettu ensiksi valtavalla määrällä erilaisia kuvia sekä kuvien kuvateksteillä. Tällä tavoin tekoäly on luonut moniulotteisen verkoston, jossa tietyt asiat, muodot, värit ja sanat liittyvät toisiinsa tietyillä todennäköisyyksillä. Tässä vaiheessa voisi ajatella, että tekoäly ymmärtää kuvien sisällön.
Jotta tekoäly voisi luoda kuvan tekstikuvauksen perusteella, käytetään käänteiseen kohinaan perustuvaa prosessia. Jokainen valokuvia ottanut tietää, että huonoissa oloissa kuvissa on kohinaa, siis erivärisiä pikseleitä, jotka heikentävät kuvan laatua. Koulutusvaiheessa tällaista kohinaa lisätään kuvaan askel askeleelta, kunnes kuvasta ei ole mitään havaittavissa. Tämä prosessi käännetään ympäri, jolloin tekoäly ikään kuin näkee asioita satunnaisessa kohinassa ja pystyy tarkentamaan siitä jopa valokuvan tarkkuuteen yltäviä kuvia.
Keskeistä prosessissa on sen satunnaisuus. Kun kohinaa on lisätty satunnaisesti, ei lopputulos koskaan ole täysin samankaltainen. Siksi samanlaisella promptilla eli tekstikehotteella syntyy erilaisia kuvia.
Edeltävä oli yksinkertaistus, mutta kattaa pääpiirteissään tärkeimmät vaiheet, joita kuvien generoinnissa tapahtuu. Jos vaiheet summattaisiin vielä yksinkertaisemmin, voitaisiin ajatella tekoälyn ensin oppivansa erilaisia kuvia ja sen jälkeen tekevän muistinvaraisesti lopputuloksen. Prosessi muistuttaa tietyllä tavalla sitä, kun ihminen näkee erilaisia kuvia ja opettelee esimerkiksi tiettyjä taidetyylejä.
Analogia ihmisen muistiin ja muistinvaraiseen piirtämiseen on tekijänoikeusnäkökulmasta merkityksellinen. Koska kuvia generoivat tekoälyt eivät tuota kuvia suoraan kopioimalla, vaan ”muistamalla” ja yhdistelemällä, ei kuvaa voida pitää suorana kopiona.
Sen sijaan tekoälytyökalulla voi kuitenkin rikkoa tekijänoikeuksia muilla tavoin. Tekoälypohjaisilta ratkaisuilta voi pyytää myös esimerkiksi kuvan Aku Ankasta, jos sitä ei ole mallilta erityisesti kielletty. Tällöin kuvan julkaisu rikkoisi hyvin todennäköisesti tekijänoikeuksia. Sama tosin kävisi myös silloin, jos kuva Aku Ankasta olisi piirretty kynällä paperille ja julkaistu sarjakuvana.
Vaikka jotkin sovellukset kieltäytyvätkin luomasta tekijänoikeutta rikkovia kuvia, vastuu lopputuotteesta on aina käyttäjällä, siis ihmisellä, ei tekoälyratkaisulla.
Suomessa tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee teoksellisuuden ajatuksesta. Kun tekijä luo jotain, joka on enemmän kuin osiensa summa, on kyse teoksesta. Teoskynnys ylittyy lain mukaan silloin, kun teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos.
Määrittely ei ole aivan vaivatonta ja siihen liittyy kokonaisuus. Esimerkiksi parodia on tekijänoikeuslain näkökulmasta sallittua, vaikka alkuperäinen teos olisikin parodian pohjalta tunnistettavissa.
Yhden tekoälyn tekijänoikeudellisista kysymyksistä muodostaa se, pitäisikö tekoälyjen opetusmateriaalin käytöstä maksaa lisenssikorvauksia alkuperäisten töiden tekijöille. Tekijänoikeuslain mukaan teoksia saa käyttää tekoälyratkaisun opetusaineistona, jollei tekijä ole nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättänyt tätä oikeutta.
Tekijänoikeuslainsäädännön luominen kuten muukin lainsäädäntötyö on poliittinen prosessi, johon vaikuttavat eri näkökulmat. Aikaisemman oikeuskäytännön lisäksi eri osapuolet pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöprosessiin, jotta se huomioisi heidän oikeutensa mahdollisimman hyvin.
Lainsäädäntöä uudistettaessa punnitaan myös sitä, kenelle olisi oikeudenmukaista maksaa tekijänoikeuksista muuttuvassa maailmassa. Oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään, eikä tulevaa lainsäädännön tulkintaa tai tulevaa lainsäädäntöä voi välttämättä johtaa suoraan siitä, mitä laissa nyt sanotaan tai miten sitä tulkitaan.
Tekijänoikeuslainsäädännön näkökulmasta kuvien generoinnissa tekoälyratkaisuiden avulla ei pitäisi olla ongelmaa. Kuvia käyttäessä on kuitenkin syytä muistaa, ettei riko tekijänoikeuksia kopioimalla esimerkiksi hahmoja tai tyylejä sillä tavoin, että loukkaisi tekijänoikeutta.
Vaikka tekoälytyökalulla luotu kuva ei rikkoisi tekijänoikeuksia, on syytä huomioida myös tekoälytyökalun käyttämiseen liittyvät tekijänoikeudet. Ohjelmiston tekijänoikeus on ohjelmiston tekijällä. Kuvan tekijällä tulee siis olla ohjelmistosta sellainen lisenssi, joka sallii esimerkiksi kaupallisen käytön. Muussa tapauksessa kuvan tekijä saattaisi rikkoa ohjelmiston kehittäjän tekijänoikeuksia.
