
LAURI JÄRVILEHTO, filosofi, muusikko, Aalto-yliopiston työelämäprofessori
”Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa”, Yle Areena
Filosofi ja muusikko, FT Lauri Järvilehto toimii Aalto-yliopistossa teknologiayrittäjyyden työelämäprofessorina. Hän on mukana Luovan työn tulevaisuus tekoälyn aikakaudella -hankkeen ohjausryhmässä ja tuo keskusteluun näkökulmia sekä tutkimuksen että luovan alan kokemustensa kautta. Lauri on työskennellyt 10 vuotta suomalaisessa musiikkibisneksessä, ja hänen päätutkimuskohteensa on ihmisen ajattelun ja tekoälyratkaisujen väliset yhteydet.
Lauri Järvilehto on kirjoittanut useita bestseller-kirjoja, kuten Tee itsestäsi mestariajattelija, Upeaa työtä! ja Hauskan oppimisen vallankumous. Uusin kirja on nimeltään Mestariajattelijan työkalut (Tammi 2023). Helmikuussa 2023 ilmestyi myös uusi levy North Star Revisited. Hän on luennoinut ajattelun työkaluista ja niiden taustateorioista Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa sekä tieteellisissä konferensseissa ympäri maailmaa.
Lauri kuvailee itseään ”toipuvaksi tekoälyskeptikoksi”. Hän on seurannut Piilaakson tekoälykehitystä yli 10 vuotta ja piti sitä pitkään ylihypetettynä. Käännekohta tapahtui vuonna 2022 generatiivisen tekoälyn esiinmarssin myötä. Elokuussa 2022 hän pääsi ensimmäistä kertaa käyttämään Midjourney-beta-versiota, mikä avasi hänen silmänsä tekoälyn todellisille mahdollisuuksille. Marraskuussa hän kokeili ChatGPT:tä heti sen julkaisun jälkeen ja hämmästyi sen kyvystä käydä keskustelua ihmisen kanssa.
Laurin näkemykset tekoälystä luovassa prosessissa korostavat tarvetta avoimeen dialogiin, joustavaan lainsäädäntöön ja ihmisten tukemiseen muutoksessa. Hän uskoo, että rohkealla kokeilumielellä ja kriittisellä ajattelulla voimme navigoida tekoälyn tuomissa muutoksissa menestyksekkäästi.
Tekoäly vaikuttaa ajatteluun ja luovaan työhön
Lauri on havainnut, että tekoäly pystyy simuloimaan tiettyjä ihmisen intuitiivisen tai tiedostamattoman ajattelun verkostorakenteita riittävällä tarkkuudella. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia ymmärtää, mitä ajattelu oikeastaan on ja miten kielen sisäiset merkityssuhteet muotoutuvat. Hän näkee tekoälyn ikään kuin ”virtuaalisena alitajuntana”, joka voi laajentaa ihmisen assosiaatiokapasiteettia luovassa työssä. Tämä on erityisen merkittävää, koska luova ajattelu perustuu pitkälti intuitiivisiin ja tiedostamattomiin prosesseihin.
Laurin tutkimus keskittyykin siihen, miten aivot ja tietokoneet eroavat toisistaan, mutta miten mikroprosessoripohjaisella laskennalla voidaan mallintaa monia tosielämän ilmiöitä. Hän käyttää esimerkkinä digitaalisen musiikin tallennusta ja toistoa: vaikka musiikki tallennetaan matemaattisina arvoina, lopputulos on ihmiskorvalle erottamaton alkuperäisestä. Tammikuussa häneltä ilmestyy kirja ”Konemieli”, jossa hän syventyy näihin teemoihin ja pohtii tekoälyn ja ihmisen ajattelun suhdetta.
Tekoälymallien mahdolliset vinoumat voivat johtaa esimerkiksi stereotypioiden vahvistumiseen. Lauri korostaa käyttäjän vastuuta tässäkin asiassa ja pitää tärkeänä, että tekoälyn tuottamaa sisältöä tarkastellaan kriittisesti.
Lauri toteaa, että tekoäly mahdollistaa sisällön manipuloinnin tavalla, joka voi hämärtää todellisuuden ja fiktion rajoja. Tämä asettaa haasteita erityisesti journalismille ja vaatii medialukutaidon vahvistamista. Hän peräänkuuluttaa tekoälylukutaitoa, jotta käyttäjät ymmärtävät, mikä tai kuka heidän kanssaan ”keskustelee”.
Eettiset kysymykset vaativat kriittistä ajattelua
Lauri korostaa, että tekoälyn käyttö edellyttää kriittistä ajattelua ja ymmärrystä sen rajoituksista. Tekoälymallit, kuten ChatGPT, perustuvat tilastollisiin malleihin ja voivat tuottaa ”hallusinaatioita” eli virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Siksi käyttäjän on tärkeää varmistaa faktat luotettavista lähteistä ja ymmärtää, että vastuu päätöksistä on aina ihmisellä. Tekoälyä voidaan käyttää sparrauskumppanina ja ajattelun laajentajana, mutta lopullinen arviointi ja päätökset tulee tehdä itse.
Tekijänoikeuskysymyksissä on Järvilehdon mukaan kaksi keskeistä näkökulmaa:
1. Tekoälyn käyttö ja tekijänoikeudet: Vaikka tekoäly generoi sisältöä matemaattisten mallien avulla eikä suoraan kopioi olemassa olevia teoksia, on mahdollista, että se tuottaa vahingossa sisältöä, joka muistuttaa liikaa olemassa olevaa materiaalia. Käyttäjän tulee olla tietoinen tästä riskistä ja välttää tietoisesti tai tiedostamattaan tekijänoikeuksien loukkaamista. Esimerkiksi tunnettuja hahmoja tai tavaramerkkejä ei saa käyttää ilman lupaa.
2. Tekoälyn koulutusdata ja tekijänoikeudet: On keskusteltu siitä, onko oikein käyttää tekijänoikeuden alaista materiaalia tekoälymallien kouluttamiseen. Yksi näkökulma vertaa tätä ihmisen oppimiseen: emme maksa tekijänoikeuskorvauksia siitä, että opimme uutta tietoa. Toisaalta yritykset hyötyvät taloudellisesti tästä datasta, mikä herättää eettisiä kysymyksiä.
Lauri suosittelee esimerkiksi Googlen käänteisen kuvahaun käyttöä tarkistaakseen, muistuttaako tekoälyn generoima kuva liikaa olemassa olevaa teosta. Tämä on pieni vaiva, mutta auttaa välttämään tekijänoikeusrikkomuksia. Hän painottaa, että vastuu on aina käyttäjällä, eikä tekoälyjärjestelmillä ole omaa arvomaailmaa tai eettistä viitekehystä.
Onko EU:n tekoälyregulaatio liian tiukka?
Lauri on huolissaan Euroopan unionin tiukasta tekoälyregulaatiosta. Hän huomauttaa, että liiallinen sääntely saattaa hidastaa innovaatioita ja estää eurooppalaisia yrityksiä kehittämästä kehittyneitä tekoälyratkaisuja. Esimerkkinä hän mainitsee OpenAI:n uuden ominaisuuden, joka ei ole saatavilla EU:ssa säädösten vuoksi. Laurin mielestä tarvitaan ketterämpää lainsäädäntöä, joka mahdollistaa innovoinnin mutta ottaa huomioon eettiset näkökulmat. Hän toivoo, että teknisiä asiantuntijoita otetaan mukaan päätöksentekoon.
Lauri painottaa, että tekoälyn soveltaminen vaihtelee toimialoittain ja vaatii tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi juridiikassa tekoälyn tuottamaa sisältöä tulee käyttää erityisen varovaisesti, koska virheet voivat johtaa vakaviin seuraamuksiin. Luovilla aloilla tekoälyä voidaan käyttää vapaammin, mutta silloinkin on huomioitava eettiset ja tekijänoikeudelliset näkökulmat.
Kuinka varautua tulevaisuuteen?
– Rohkea kokeilumieli ja kriittinen ajattelu: Laurin mielestä tarvitaan sekä yksilö- että organisaatiotasolla rohkeutta kokeilla uusia työkaluja, mutta samalla kriittistä ajattelua niiden rajoitusten ymmärtämiseksi. Hän korostaa, että on tärkeää päivittää omia näkemyksiä ja olla joustava muuttuvassa ympäristössä.
– Tekoäly ja työmarkkinat: Lauri keskustelee tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin. Hän toteaa, että tekoäly ei vie ihmisten töitä sinänsä, vaan ihmiset, jotka osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti, korvaavat ne, jotka eivät käytä sitä. Tämä luo paineita jatkuvaan oppimiseen ja mukautumiseen. Esimerkiksi koodareiden tuottavuus on noussut tekoälyn myötä, mikä vähentää tarvetta uusille työntekijöille. Tämä ilmiö koskee monia tietointensiivisiä aloja, ei vain luovia aloja.
– Joustava lainsäädäntö: Hän toivoo, että regulaatio mahdollistaisi innovoinnin eikä tukahduttaisi sitä. Lainsäädännön tulisi olla ketterää ja mukautua nopeasti kehittyvään teknologiseen ympäristöön. Liiallinen sääntely voi johtaa siihen, että Eurooppa jää jälkeen globaalissa kilpailussa.
– Jatkuva oppiminen: Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia jatkuvaan kouluttautumiseen, jotta he voivat sopeutua työmarkkinoiden muutoksiin. Laurin mielestä koulutusjärjestelmän tulisi tukea ihmisiä löytämään uusia rooleja ja hyödyntämään yksilöllisiä kykyjään.
– Sosiaaliturvan uudistaminen: Laurin mukaan tarvitaan järjestelmiä, jotka tukevat ihmisiä siirtymävaiheissa ja vähentävät epävarmuutta työmarkkinoilla. Dynaaminen sosiaaliturva voisi auttaa ihmisiä sopeutumaan teknologian aiheuttamiin muutoksiin.
Lue lisää:
Lauri Järvilehto – ajattelun ammattilainen
https://ajattelunammattilainen.fi/lauri-jarvilehto/
Tag:puhujaesittely