Generatiivinen tekoäly muuttaa vauhdilla luovan työn kenttää – ja nyt kaikilla halukkailla on mahdollisuus oppia hyödyntämään sitä oman osaamisensa tueksi. Valtakunnallinen LuovAIn!-hanke on julkaissut maksuttoman verkkokurssin “Generatiivinen tekoäly luovassa työssä”, joka tarjoaa selkeän katsauksen tekoälyn mahdollisuuksiin, rajoihin ja eettisiin kysymyksiin osana luovien alojen arkea.
Tämän verkkokurssin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, mikä on generatiivisen tekoälyn vaikutus luovaan työhön ja yleisemminkin luoville aloille. Kurssi tarjoaa työkaluja, joita jokainen luovan alan ammattilainen tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa – olipa tekoäly sitten kilpailija, kumppani tai inspiroiva työkalu. Kurssi pureutuu siihen, miten tekoäly voi tukea esimerkiksi kirjoittamista, kuvittamista, videotuotantoa, säveltämistä tai vaikkapa pelikehitystä – eikä kyse ole vain futuristisista visioista, vaan tämän päivän työvälineistä. Kurssilla pohditaan myös tekoälyn eettisiä kysymyksiä.
Tekoäly laajentaa luovan työn rajoja – ei korvaa tekijää
”Viimeiset vuodet ovat näyttäneet, että tekoäly on uskomattomalla nopeudella ottanut haltuun myös sellaisia tehtäviä, joita pidettiin aiemmin luovan alan tekijöiden yksinoikeutena. Tekoäly tuottaa valokuvamaisen tarkkoja kuvia, uskomattoman vaikuttavia kuvituksia, radiosoittoon kelpaavia musiikkikappaleita ja yllättävän laadukkaita suunnitelmatekstejä. Tekoäly ei ole vielä korvannut ihmistä, mutta kuukausi toisensa jälkeen tekoälytyökalujen jälki paranee”, kertoo kurssin toteuttanut tutkija Markus Sjöberg Tampereen yliopiston Porin yksiköstä.
Sjöbergin mukaan tekoäly voi näyttäytyä voimavaralta, jonka avulla yksi ihminen voi tehdä pelituotannon kaikki vaiheet tai pyörittää mainostoimistoa entistä paremmin, vaikka yksin.
”Toisaalta se voi viedä luovan alan tekijältä juuri sen mukavimman työn. Piirtäminen, käsikirjoittaminen tai säveltäminen ovat monelle keskeinen syy hakeutua luovan alan töihin. Kuka haluaisi automatisoida intohimonsa kohteita? Yhtä kaikki luovan alan tekijöiden on syytä ymmärtää, millaisesta muutoksesta on kyse”, Sjöberg sanoo.
Kurssi johdattaa osallistujan generatiivisen tekoälyn perusteista käytännön sovelluksiin. Esimerkeissä tutustutaan muun muassa kielimalleihin (kuten ChatGPT, Claude ja Gemini), kuva- ja videomalleihin (kuten DALL‒E, Midjourney ja Flux) sekä musiikkia luoviin malleihin.
Kurssi ei tarjoa vain työkalujen käyttöohjeita, vaan rohkaisee pohtimaan myös kysymyksiä tekijänoikeuksista, ympäristövaikutuksista ja siitä, mikä lopulta tekee luovasta työstä inhimillistä.
Käsityksiä oikomassa
Kurssi oikoo myös joitakin tekoälyyn liitettyjä virheellisiä käsityksiä. Esimerkiksi tekoälyn ”opettamisesta” puhutaan paljon, mutta sitä, kuinka se tapahtuu ei välttämättä ymmärretä. Sjöbergin mukaan usein toistuva ajatus on, että generatiivisen tekoälyn työkaluilla kuten laajoilla kielimalleilla tai kuvamalleilla pystyttäisiin käsittelemään laajoja datamassoja. Kurssilla käsitys tarkentuu.
”Kielimallit eivät pääsääntöisesti tarjoa kovin hyviä työkaluja systemaattiseen sisällön käsittelyyn ja yhteyksien etsimiseen. Vaikka generatiiviset tekoälymallit on alun perin koulutettu hyvin suurilla datamäärillä, ne eivät varsinaisesti käsittele tai analysoi laajoja datamassoja enää siinä vaiheessa, kun ne ovat loppukäyttäjän käytössä”, Sjöberg selventää.
Mallien koulutuksen aikana tekoälylle opetetaan tilastollisia säännönmukaisuuksia ja rakenteita datasta, mutta kun malli on valmis ja käytössä, se ei enää opi lisää käyttäjän antamasta aineistosta eikä jatkuvasti päivitä omaa tietämystään.
Kielimallit ovat kuitenkin mainioita työkavereita: ne pystyvät luomaan ideoita, vitsailemaan, kirjoittamaan fiktiivistä tekstiä tai esittämään erilaisia rooleja.
Verkkokurssi sisältää viisi opintojaksoa
Noin viiden opintopisteen kokonaisuus sisältää seuraavat jaksot:
- Luovuus ja tekoäly
- Generatiivisen tekoälyn tekninen tausta
- Kielimallit luovassa työssä
- Kuva-, ääni- ja videomallit luovassa työssä
- Tekoälyn eettiset ja ammatilliset kysymykset luovilla aloilla
Tekijöinä neljä korkeakoulua
Kurssi on toteutettu osana koko Suomen kattavaa LuovAIn!-hanketta, jota koordinoi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Mukana ovat myös Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu, ja kurssin suunnittelusta vastaa Tampereen yliopiston Porin yksikkö.
LuovAIn!-hankkeen tavoitteena on vahvistaa luovien ja kulttuurialojen tekoälyosaamista, edistää uusien työkalujen käyttöönottoa sekä tukea innovaatioita ja liiketoiminnan kehitystä.
Tämä uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston uutisissa 24.11.2025.