Tekoälyn luoma kuvituskuva

Tekoälyä liiketoiminta- ja innovaatioprosessien kehittämiseen (osa 1 – Tiedonhaku ja ideointi)

kirjoittanut

Puhuttaessa tekoälystä (AI), viitataan yleensä teknologioiden, erityisesti tietokoneohjelmien, kykyyn suorittaa tehtäviä tiedonhausta puheentunnistukseen, ja ongelmanratkaisusta erilaisten audiovisuaalisten sisältöjen luomiseen, jotka perinteisesti ovat vaatineet ihmisen älykkyyttä. Siinä missä ihmisen älykkyys perustuu biologisiin prosesseihin, tekoäly nojaa algoritmeihin ja suurten datamäärien prosessointiin. Vaikka tällä hetkellä tekoäly ei pysty vastaamaan ihmisen luovuuteen, empatiaan tai sosiaalisesti monimutkaiseen päätöksentekoon, ja sen käytössä tulee huomioida erityisen tarkoin eettiset riskit, tekoälyn suorituskyky ja nopeus tietomassojen käsittelyssä tarjoaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia liiketoiminta- ja innovaatioprosessien kehittämiseen.

Tähän mennessä laajoja selvityksiä tekoälytyökalujen koetuista vaikutuksista liiketoiminnan kehittämisessä on vielä vähän. Teknologiajätti Microsoft on aiemmin raportoinut oman lippulaivatuotteensa, Copilot for Microsoft 365:n, koetuista hyödyistä työpaikoilla: Tuotteliaisuuden ja työn laadun on raportoitu kasvaneen, erityisesti tiedonhaun, kirjoittamisen ja erilaisten yhteenvetojen tekemisen nopeutumisen johdosta. Monet tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä, kokeilleet tunnistavat varmasti potentiaalisia hyötyjä erilaisten esitysten, webbisisältöjen, blogien, mediatiedotteiden ja digitaalisten kuvien generoinnissa, ja näiden luomiseen monenlaisia vinkkejä löytyy jo runsaasti internetistä. Laajempi Microsoftin teettämä selvitysraportti tuo niin ikään esille yrityksissä AI:n käytöstä koettuja hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden tuotteliaisuuteen ja yrityksen markkinaosuuteen. Top5-käyttökohteina AI:lle mainitaan IT-prosessien automatisointi, kyberturvallisuus ja petosten tunnistaminen, sekä liiketoimintaprosessien ja työskentelyprosessien automatisointi.

Tekoälyn soveltamisala liiketoiminnassa on erittäin laaja, ulottuen operatiivisesta asiakaspalvelusta aina markkinointistrategioiden optimointiin. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on nostettu esille AI:n roolia myös muun muassa kestävien liiketoimintamallien kehittämisessä ja organisatorisen luovuuden mahdollistajana. Liiketoiminnan ja innovaatioprosessien kehittämisen kannalta tekoälyn kyky tunnistaa trendejä ja ennustaa asiakaskäyttäytymistä yhdistelemällä erilaisia datoja, jopa reaaliaikaisesti, on eittämättä yksi mielenkiintoisimmista tekoälyn soveltamiskohteista liiketoiminnan kehittämisessä. Yrittäjämäiselle toimijalle tekoälyn apu tiedon tehokkaassa etsimisessä ja yhdistelemisessä luo uuden oppimisen mahdollisuuksia ja vähentää tietoon perustuvaa epävarmuutta. Tämä voi parhaimmillaan luoda edellytyksiä myös uusille liiketoimintaideoille ja yrittäjyydelle. Tällä hetkellä haasteena yrittäjämäiselle tiedonhaulle, oppimiselle ja luovalle ideoinnille voidaan pitää tekoälyapureille varsin tyypillistä ”miellyttämishalua” ja taipumusta tuottaa keskinkertaisia vastauksia, jotka perustuvat aiempaan vuorovaikutukseen ja historiatietoon.

Uudenlaisia käyttötapoja AI-työkaluille voidaan pohtia esimerkiksi palvelukeskeisen logiikan (Service-Dominant Logic) ja yhteiskehittämisen tavoitteiden kautta, jossa olennaista on ymmärtää liiketoiminnan arvonmuodostuksen perustuvan yrityksen ja asiakkaan, sekä muiden kumppaneiden ja laajempien sidosryhmien, väliseen yhdessä luomiseen ja vuorovaikutukseen. – Tästä näkökulmasta keskeiseksi pohdittavaksi liiketoiminnan kehittämisessä nouseekin se, miten  tekoäly voisi olla ketterästi mukana sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien osallistamisessa, aktiivisesti mukana edistämässä arvonluontia, syventämällä vuorovaikutusta ja rikastamassa keskustelua? Voisiko tekoälyn ottaa tiedolla johtamisen apuriksi palveluaihioiden arvottamisessa ja parhaiden ideoiden valinnassa uusien kestävien palvelukonseptien kehittämiseksi? Miten tekoäly voisi osallistua ideointiin ja kehittämiseen väsymättömän kannustajan, tai mentorin roolissa, tarjoamalla reaaliaikaisesti tietoa, arvioimalla ideoiden toteutettavuutta, markkinapotentiaalia, riskejä ja kannattavuutta, sekä varmistamalla keskeisten sidosryhmien osallisuutta ja moniäänistä panosta, sekä luovien ideoiden maksimaalista hyödyntämistä eettisesti kestävillä tavoilla?