Eloisia ääniä ja häiritsevää kauneutta – kun tekoäly kohtaa musiikin
Kesäkuun 18. päivänä Porin kaupunkiolohuoneella syntyi uudenlaista – ja paikoin äärimmäistäkin – ääntä, kun Pasi Salmi johdatti Rumart25–tapahtuman osallistujia tekoälyn generoiman musiikin maailmaan. Workshopin nimi “Tekoälyn generoima musiikki – rumaa vai ei?” avasi samalla monia kysymyksiä tekijyydestä, esteettisyydestä ja teknologian tarjoamista uusista mahdollisuuksista taiteilijoille. Pasi itse oli ottanut musiikki-AI-työkaluja haltuun vasta valmistautuessaan työpajaan, mikä kertoo paljon muun muassa AI-työkalujen käyttöönoton helppoudesta.
Syntetisaattorien ja algoritmien sukupuuttoon sukeltamassa Tätä uutisblogia varten tehdyssä taustahaastattelussa Pasi kertoo ensimmäisestä instrumentistaan, veljensä Korg 707 -syntetisaattorista, joka johdatti hänet äänien maailmaan. Tämä vuosikymmenten kokemus synteettisistä äänimaailmoista onkin luonnollinen pohja tekoälyn tuottamien äänien tarkastelulle. “Itse tuottamattoman äänen” käyttö samplejen ja oikeuksista vapaan materiaalin kautta on musiikkituotannossa arkipäivää – tekoäly on vain viimeisin työkalu tässä jatkumossa. Toisaalta se nostaa pintaan filosofisia ongelmia: kuka oikeastaan on tekijä, kun kone laatii sävelkulun?
Työpajan osallistujat Leila ja Kyle Smith
Demo-kulttuuri 2.0 – demojen demokratisaatio Työpajassa syntyneet AI-sävellykset olivat osa pitkää “demojen” perinnettä. Pasi näkee, että mitä aikaisemmin tekoälyyn tutustutaan, sitä paremmin hallitsemme työkalua emmekä jää sen jalkoihin: “AI-pohjaiset ohjelmistot demokratisoivat mahdollisuutta olla tekijä.” Porissa ideoista synnytettiin konkreettisia soundeja ja biisiaihioita Sunon ja NotesToMusicin kaltaisilla verkkosovelluksilla. Ne eivät tarvitse perinteisiä asennuksia, vaan suoraa vuorovaikutusta verkossa.
Ruman viehätys ja kauneuden uudet rajat Moni koki AI-musiikin alkulähteet kliinisinä tai kankeina. Pasi myöntää, että lähtökohtaisesti tekoälyn tuottama musiikki voi kuulostaa “kuolleelta” ja steriililtä, mutta juuri tässä piilee sen “ruman” viehätys: outo, aavemainen lumous syntyy siitä, ettei inhimillistä virhettä tai tunteiden pienokaista kuulu. Estetiikkaa venytetään – ehkä rumuus onkin kohta, jossa teknologia haastaa käsityksemme kauneudesta.
Kuvataiteilija Ville Kirjanen haastoi ennakkoluulottomasti työkalun luovia kykyjä
Vastuullisuus ja tekijänoikeuksien myllerrys LuovAIn!-hanke haluaa nostaa esiin eettiset kysymykset – tekijänoikeuksista läpinäkyvyyteen ja vastuunjakoon. Kenelle kuuluvat AI:n tuottamat sävelet? Miten tekijyyden ja inspiraation rajat määritellään, kun kone on osa luovaa prosessia? Osallistujia kannustettiin pohtimaan, miten avoimesti kerromme tekoälyn käytöstä ja mihin ulottuu luovan työn tekijäkulttuurin arvo, kun työkaluna on algoritmi.
Katse tulevaisuuteen – koneet eivät korvaa, vaan haastavat Lopuksi Pasi visioi tekoälytyökalujen synnyttämiä mahdollisuuksia musiikille ja tekijöille: se on työväline, aivan kuten syntetisaattori tai kamera. AI-musiikille saattaa rakentua oma genrensä ja “puhtautensa” kriteerit – ei rajoituksina, vaan kulttuurisina tunnusmerkkeinä. Voimme kokea tulevaisuudessa tämän alkuvaiheen tekoälyn tuottamaa musiikkia kohtaan jopa nostalgiaa, koska nyt sen jälki on vielä niin tunnistettavissa. Se saattaa tuntua vuosien päästä jopa hellyyttävän koskettavalta. Tärkeintä on, että tekoäly toimii ihmisen luovan potentiaalin jatkeena, ei pelkkänä massatuotantovälineenä. Koneet opettavat meitä kysymään uudestaan: miksi teemme musiikkia, ja mitä ääntä haluamme kuulla?
Tallinnassa järjestettiin kesäkuun alussa kansainvälinen, Pohjoismaiden ja Baltian alueen toimijoille suunnattu konferenssi ”Skills in the Audiovisual and Live Performance Sectors”, joka kokosi yhteen asiantuntijoita muun muassa teatteritaiteen, elokuva- ja tv-tuotannon sekä esitettävän musiikin alalta. Tapahtuman järjestäjänä toimi Creative Skills Europe (2025a), joka pyrkii edistämään AV-alan ja esittävien taiteiden osaamista etenkin kolmen pääteeman kautta: 1) Digitaaliset ympäristöt 2) Kestävyyssiirtymä ja 3) Elinikäinen oppiminen kaikille (Creative Skills Europe 2025b).
Konferenssin toisena päivänä järjestetyssä ”Skills in the digital environment – Adaptation and innovation” -osiossa käsiteltiin digitaalisten taitojen roolia kulttuurialojen murroksessa. LuovAIn! -hanke, jossa LAB-ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana, oli mukana tapahtumassa esittelemässä tekoälyn hyödyntämistä osana luovien alojen osaamisen kehittämistä (LuovAIn! 2025; LAB 2025).
Osaamisen taso ja asenteet vaihtelevat – samoin tekoälyyn liittyvät pelot
Keskustelu konferenssissa toi esiin, että digitaalisten taitojen ja erityisesti tekoälyn hyödyntämisen taso vaihtelee huomattavasti eri maiden ja organisaatioiden välillä. Asenteet tekoälyä kohtaan ovat moninaisia – kiinnostuksen ja uteliaisuuden rinnalla esiintyy myös pelkoja ja vastarintaa.
Osa pelosta kumpuaa todellisista huolista, kuten siitä, että teknologiat voivat korvata joitakin rutiininomaisia tehtäviä (esimerkiksi ääninäyttelijöiden työt). Toisaalta pelkoja synnyttävät myös puutteellinen tieto siitä, miten tekoäly itseasiassa toimii ja sci-fi -elokuvien ruokkimat mielikuvat siitä, kuinka ihmisen kaltainen tekoäly ottaa vallan. Eettisiin kysymyksiin liittyen keskusteluissa pohdittiinkin viime kädessä ihmisten vastuuta siitä, miten ja mihin tekoälyä hyödynnetään. Ohjelmat, vaikka näkisimme ne kuinka inhimillisessä valossa tahansa, eivät tee päätöksiä tai vie asioita käytäntöön.
Myös tekijänoikeuskysymykset nousivat jälleen esiin – kuka saa taloudellisen hyödyn ja kuka tunnustusta? Toisaalta, jos ei pystytä ensin luomaan mielenkiintoisia sisältöjä, niin mitä oikeastaan yritetään edes suojata? Yksi havainto tekijänoikeuskysymyksistä keskustellessa oli se, että puhuttu kieli ja käytetyt sanat eri kielissä voivat edelleen sekoittaa keskustelua tämän teeman ympärillä, koska asioita on kehystetty hieman eri tavoin eri kielissä.
Tekoälyllä on paikkansa erityisesti tuotannoissa ja hallinnossa
Konferenssissa nousi esiin, että tekoälyä hyödynnetään jo aktiivisesti erityisesti audiovisuaalisilla aloilla, kuten televisio- ja elokuvatuotannoissa. Tekoälyä käytetään muun muassa visuaalisessa suunnittelussa, ideoinnin tukena ja käsikirjoitustyössä tai hallinnollisissa tehtävissä. Näillä aloilla tekoäly voi tarjota tehokkuutta ja uusia mahdollisuuksia ilman, että se syrjäyttää luovaa ydinprosessia tai aiheuttaa haasteita esimerkiksi tekijänoikeuksien suhteen.
Sen sijaan esittävien taiteiden ja perinteisten käsityölähtöisten taiteenalojen kohdalla tekoälyn hyödyt eivät ole yhtä ilmeisiä. Nämä alat ovat toisaalta enemmän ”suojassa” tekoälyltä, mutta samaan aikaan tekoäly herättää enemmän ennakkoluuloja. Myös näillä aloilla tekoäly voisi tukea hallinnollisia ja organisatorisia tehtäviä, esimerkiksi tiedon hallintaa, viestintää ja muita tukitoimintoja.
LuovAIn!-hanke tukemassa oppimista ja käytännön sovelluksia
LuovAIn!-hankkeen tavoitteena on edistää tekoälyn vastuullista käyttöä luovilla aloilla sekä vahvistaa alan digitaalista osaamista. Hankkeessa järjestetään mm. verkkotyöpajoja, kehitetään oppimisalustoja ja viedään AI-roadshow’ta eri puolille Suomea. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista ja tarjota konkreettisia työkaluja erityyppisten luovan alan ammattilaisten käyttöön. (LuovAIn! 2025).
Omassa puheenvuorossani korostin, että tekoäly kannattaa nähdä luovana apulaisena – ei uhkana vaan työkaluna, joka voi tukea ideointia, suunnittelua ja yhteistyötä (Maijanen 2025). Tekoälykeskusteluun liittyy monia ulottuvuuksia, joita kaikkia tulisi käsitellä samanaikaisesti: eettiset kysymykset kuten tekijänoikeudet, osaamisen ja ymmärryksen kehittäminen sekä aidon lisäarvon tuominen luovalle alalle. Lopulta, kyse on vain yhdestä uudesta työkalusta, jota voi käyttää luovuuden ilmaisuun!
Lähteet
Creative Skills Europe. 2025a. European platform for employment and training in the audiovisual and live performance sectors. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://www.creativeskillseurope.eu/
Maijanen, E. 2025. Artificial intelligence in the creative and cultural ecosystem – LuovAIn! Project. Regional Conference in Skills in the Audiovisual and Live Performance Sectors. 5.6.2025. Tallinna.
Tekoälyn rooli luovan työn tukena on noussut keskusteluun eri toimialoilla ja samoin keskustelu siitä, korvaako tekoäly ihmisen (LuovAIn! 2025). LuovAIn! – Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä -hankkeessa tuotetaan luovan ja kulttuurialan tekijöille keinoja hyödyntää tekoälyä omassa toiminnassaan ja toisaalta tapoja sopeutua tekoälyn myötä muuttuvaan liiketoimintaympäristöön. Tätä hankkeen päätavoitetta tukevat konkreettisesti LAB-ammattikorkeakoulun toteuttamat Tekoälytyökalut innovaatioprosessissa -verkkotyöpajat. (LAB 2025)
LuovAIn!-hankkeen kolmen verkkotyöpajan sarja tarjosi luovien ja kulttuurialojen toimijoille mahdollisuuden oppia generatiivisesta tekoälystä konkreettisten esimerkkien, vertaiskeskustelujen ja asiantuntevien alustusten kautta. Työpajoissa syntyi uusia ideoita, verkostoja ja oivalluksia tekoälyn hyödyntämisestä osana luovaa työtä.
Perusteista prosesseihin ja liiketoimintamahdollisuuksiin
Alkuvuodesta 2025 järjestetyn verkkotyöpajasarjan tarkoituksena oli vahvistaa luovan ja kulttuurialan ammattilaisten osaamista generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä osana luovaa työtä. Kolmiosaisessa verkkotyöpajasarjassa keskityttiin askel kerrallaan tekoälyn perusteisiin, luoviin prosesseihin ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Verkkotyöpajojen asiantuntija-alustajina toimivat Tampereen yliopistosta Markus Sjöberg ja Jani Viljanen, Casvu AI:n Anttu Koistinen, Future Objects Oy:n Taavi Kuisma sekä Virva Salama Kansallisgalleriasta. Osallistujia kannustettiin viemään omaa tekoälyideaa käytäntöön myös verkkotyöpajojen välissä tehtävien kehittämistehtävien avulla.
Ensimmäisessä verkkotyöpajassa tutustuttiin generatiivisen tekoälyn peruskäsitteisiin ja työkaluihin. Toinen verkkotyöpaja syvensi ymmärrystä luovien prosessien näkökulmasta, ja kolmannessa verkkotyöpajassa käsiteltiin tekoälyn roolia liiketoiminnassa, tuotteistuksessa ja regulaatiossa. Työpajat järjestettiin Zoomin välityksellä, ja ryhmätyöskentelyyn hyödynnettiin visuaalista Mural-yhteistyöalustaa. Jokaisesta verkkotyöpajasta kerättiin palautetta sähköisellä palautelomakkeella.
Palautteiden ja verkkotyöpajassa tehtyjen havaintojen perusteella osallistujien kokemukset olivat pääosin erittäin myönteisiä: alustuksia kuvattiin asiantunteviksi, ajankohtaisiksi ja selkeiksi. Pienryhmäkeskustelut sekä esimerkkien käytännönläheisyys nousivat toistuvasti esiin palautteissa. Yksi osallistuja kirjoitti palautteeseen: ”Syntyi uusia ajatuksia ja pohdintoja. Kiitos tilaisuuden järjestämisestä – näitä lisää!”
Sisällöillä oli uutuusarvoa
Erityisesti toisen työpajan palaute korosti sisältöjen uutuusarvoa: 61 % osallistujista koki saaneensa uutta tietoa. Toisessa verkkotyöpajassa hyödynnettiin palvelumuotoilusta tuttua Tuplatimantti-mallia luovan prosessin hahmottamisessa ja sen tukena. (Design Council 2025) Kolmannen työpajan osalta arvostettiin laaja-alaista näkökulmaa liiketoimintaan ja tekoälyn mahdollisuuksiin eri vaiheissa – aina ideoinnista myyntiin. Työpajojen välissä osallistujat toteuttivat kehittämistehtäviä, joissa kokeiltiin tekoälytyökaluja omassa työssä. Lopputuloksena oli paitsi lisääntynyt ymmärrys tekoälyn soveltamisesta myös konkreettisia ideoita ja osaamismerkin kautta tunnistettavaa kompetenssia. LuovAIn!-osaamismerkki myönnettiin osallistujille, jotka suorittivat koko kokonaisuuden suunnitelmineen.
Vaikka osa teknisistä ratkaisuista, kuten verkkoalustat ja pienryhmätyökalut, vaativat vielä kehittämistä, kokonaisuus sai osallistujilta kiitosta. Yhteenvetona voidaankin todeta, että työpajat onnistuivat tavoitteessaan: ne tarjosivat luovan alan toimijoille välineitä, tukea ja näkemystä tekoälyn hyödyntämiseen. LuovAIn!-hanke osoittaa, että koulutus voi parhaimmillaan avata uudenlaista ajattelua ja konkretisoida teknologian mahdollisuuksia myös niille, joiden työn ydin on luovuudessa ja erilaisten sisältöjen tuottamisessa.
Kuvien generointi on yksi merkittävimmistä asioista, jonka generatiivinen tekoäly on tuonut mukanaan. Tekoälytyökalut ovat kehittyneet kovaa vauhtia. Useat niistä kuvittavat laadukkaasti erilaisia aiheita eri tyyleillä ja ne luovat jopa valokuvamaisen todenmukaisia kuvia. Tässä on katsaus muutamiin toimiviin työkaluihin, kun tavoitteena on luoda kuvia tyhjästä.
Moni pitää Black Forrest Labsin Fluxia yhtenä tämän hetken kyvykkäimmistä kuvageneraattoreista. Heidän viimeisin mallinsa Flux 1.1 Pro:n Ultra tuottaa tekstikehotteen pohjalta hyvin laadukkaita kuvia. Raw-versio taas sopii etenkin monimuotoiseen ja realistiseen sisältöön. Fluxilla luoduista kuvista puuttuu tekoälygeneraattoreille tyypillinen kohina. Black Forrest Labs ei tarjoa suoranaista verkkopohjaita työkalua käytettäväksi. Fluxia voi käyttää esimerkiksi Black Forrest Labsin rajapinnan kautta tai eri palveluntarjoajien avulla. Flux 1.0 schnell-versio pyörii hyvin myös omalla tietokoneella. Applen laitteiden käyttäjät voivat käyttää sitä esimerkiksi Draw Things -ohjelman avulla.
Flux 1.1 Pro RAW teki karhun suomalaisessa metsässä.
Kilpailu on kovaa, ja moni pitää Imagen 4 -kuvageneraattoria Fluxiakin parempana. Googlen kuvageneraattori Imagen 4 löytyy esimerkiksi Googlen Gemini-sovelluksesta, jonka avulla sitä voi käyttää myös maksuttomasti. Imagen 4 on nopea ja laadukas kuvageneraattoria, eikä sen promptaamiseen tarvitse erityistaitoja. Geminin Imagenin avulla tehdysä karhukuvasta tulee varsin realistinen:
Ideogram loistaa etenkin silloin, kun kuvissa on tekstiä. Ideogramin avulla kuviin saa luotua realistista tekstisisältöä, jopa suomeksi. Generaattori on on helppokäyttöinnen ja sitä voi käyttää Ideogramin verkkosivujen kautta tai rajapinnan avulla joko itse tai jonkun toisen palveluntarjoajan palvelussa.
Kuvageneraattoreista yksi tunnetuimmista lienee Midjourney. Aikaisemmin Midjourneytä piti käyttää Discord-keskusteluohjelman kautta, mutta nykyään käyttöliittymä on helppokäyttöisempi selainpohjainen. Midjourney on yhä yksi laadukkaimmista kuvageneraattoreista. Toisin kuin useimpia muita kuvageneraattoreita, Midjourneytä ei voi kokeilla maksutta.
Digitaalisista työkaluista tunnettu Adobe on julkaissut generatiivisia ominaisuuksia ohjelmiinsa. Esimerkiksi kuvankäsittelyohjelma Photoshopissa on sisäänrakennettu generatiivinen työkalu. Adobe tarjoaa myös Firefly-nimisen verkkopalvelun, jonka avulla on helppo generoida kuvia. Firefly tarjoaa intuitiivisia säätimiä, joilla on tehokasta vaikuttaa lopputulokseen ilman, että kaikkea tarvitsee kirjoittaa kehotteeseen. Jos generatiivisen työkalun eettisyys on tärkeä ulottuvuus, on Adobe kertonut kouluttaneensa mallinsa vain luvallisesti hankituilla kuvilla.
Ideogramin karhu, johon pyydettiin mukaan teksti ”Karhu”.
ChatGPT:n ja esimerkiksi Microsoftin Copilotin yhteydessä toimiva DALL-E on monelle helpoin tapa generoida kuvia, sillä se löytyy suoraan kielimallien sisältä. DALL-E:n avulla kuvien luominen ei tarvitse erityistä osaamista, sillä ChatGPT ikään kuin kääntää keskustelun DALL-E:n ymmärtämäksi kehotteeksi.
Maaliskuussa 2025 DALL-E korvautui ChatGPT:n 4o-kuvageneraattorilla. 4o:n kuvageneraattori on julkaisuhetkellään yksi parhaista. Se noudattaa äärimmäisen hyvin kehotetta ja se pystyy pitämään luotujen kuvien tyylin hyvin samanlaisena. 4o:n avulla pysyy tekemään jopa editointeja kuviin tai esimerkiksi sarjakuvia, joissa hahmojen tunnistettavuus pysyy kuvasta toiseen. Tässä on esimerkki 4o:n avulla tehdystä sarjakuvasta, jossa karhu seikkailee suomalaisessa metsässä.
Erilaisia säätömahdollisuuksia kaipaaville Stability AI:n kehittämä Stable Diffusion luo paljon mahdollisuuksia. Avoimen lähdekoodin ohjelman voi asentaa omalle koneelle ja sitä voi hienosäätää itse haluamallaan tavalla. Stable Diffusion eri lisäosineen vaatii jonkin verran tietoteknistä osaamista, mutta apua voi kysyä vaikkapa ChatGPT:ltä. Jos haluat käyttää Stable Diffusionia selaimen kautta, tarjoaa Stability AI Stability assitant -palvelun tätä käyttötarkoitusta varten.
Kun selainpohjainen käyttöliittymä ja monipuioliset säätömahdollisuudet ovat keskiössä, Leonardo tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kuvien generointiin. Leonardosta löytyy erilaisia malleja eri kuvatyyleille, kuten animelle, konseptitaiteelle, graafiseen suunnitteluun ja kuvapankkikuville. Leonardossa pystyy myös hienosäätämään omia malleja, generoimaan kuvia reaaliaikaisesti ja tekemään hahmoja, jotka säilyttävät tyylin.
Osa tekoälytyökaluista on hienosäädetty erityisiin käyttötarkoituksiin. Tällainen on esimerkiksi Vizcom, joka on etenkin teollisten muotoilijoiden suosima työkalu. Vizcomin avulla kynällä tehdyt luonnokset muuttuvat nopeasti näyttäviksi konseptikuviksi. Mallia on hienosäädetty teollisen muotoilun tarpeisiin, joten esimerkiksi materiaalit toistuvat Vizcomissa luonnollisina.
Vizcom sopii työkaluksi silloin, kun karhusta halutaan valokuvamaisen lopputuloksen sijaan vaikutteita urheiluauton konseptille.
Itselle sopiva työkalu löytyy kokeilemalla. Monia työkaluista voi kokeilla maksuttomasti, mutta osassa toiminnallisuudet ovat rajoitettuja ja joissain pelkkä testaaminen vaatii maksullisen tilin. Yksi tapa testata erilaisia kuvageneraattoreita, on valita palvelu, jonka avulla voi käyttää Fluxia, Ideogramia, DALL-E 3:a, Stability.ai:ta sekä Stable Diffusion XL:ää voi käyttää myös esimerkiksi simtheory.ai -palvelun kautta, jolloin yhdellä tilauksella saa pääsyn myös lähes kaikkiin käytettävissä oleviin kielimalleihin.
Valinnanvaraa on runsaasti, eikä tämäkään listaus ole kattava. Uusia ominaisuuksia ja uusia malleja julkaistaan joka viikko. Kokeilemalla löydät kuitenkin omaan työhösi sopivat työkalut. Kuvageneraattorit ovatkin parhaimmillaan juuri työkaluina, siis luovan työn jatkeena. Niillä ei voi tehdä kaikkea, mutta monessa tapauksessa ne nopeuttavat luovan työn tekemistä sekä auttavat erilaisten ideoiden kokeilemisessa ja kehittämisessä.
LuovAIn!-hanke tarjoaa luovan ja kulttuurialan toimijoille keinoja hyödyntää tekoälyä omassa työssään sekä sopeutua tekoälyn mukanaan tuomiin muutoksiin liiketoimintaympäristössä.
Vuoden 2025 kohokohdat:
LuovAIn! mukana monella tavalla RumART25 -tapahtumassa Kesäkuussa 2.–28.6.2025 LuovAIn!-hanke osallistuu Porin Kaupunkiolohuoneella RumART25-tapahtumaan, jossa tutkitaan rumuuden käsitettä monesta eri näkökulmasta. LuovAIn! tuottaa tapahtumaan Tekoäly ja musiikki-luennon lisäksi tekoälyn avulla luotuja kuvia, videoita ja ääntä. Lue lisää tapahtumasta.
LIEKKIPISTE 2025 – Luovien alojen yrittäjien kokoontuminen ja verkostojen rakentaminen -tapahtuma Kuusamon Rukalla 12.–13.6.2025
Kesäkuussa Kuusamon Ruka Salongissa järjestetty Liekkipiste-tapahtuma yhdisti innovoinnin, tekoälyn ja verkostojen voiman luovien alojen yrittäjille.
Rajaton luovuus –seminaari 27.5. Turussa, yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa
Seminaari oli suunnattu taiteilijoille ja taide- ja kulttuurialan ammattilaisille. Tapahtumassa kuultiin esityksiä tekoälyn käytöstä taiteessa, tekijänoikeuksista ja EU:n tekoälysäännöksistä sekä taiteilijoiden, oikeuksien ja algoritmien välisestä suhteesta.
Mirian D’Arrigo, Legal and Policy Officer, Artificial Intelligence Office, Euroopan komissio
Tekoälytaiteilija Taika Jalohaikara sekä LuovAIn!-hankkeen asiantuntija Markus Sjöberg osallistuivat lisäksi Erätaukokeskusteluun
Myrskyn armoilla -tapahtuma 9.4.2025. Lahden lukioiden toisen vuosikurssin opiskelijat kokoontuivat Lahden LAB-kampukselle ratkomaan fiktiivisen Poukaman kaupungin kriisitilannetta rajuilman jäljiltä. LuovAIn!-hankkeen työpajassa he tekivät pienoismalleja myrskynkestävästä kaupungista tekoälyn avulla.
Lauri Järvilehdon Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – kuka omistaa luovuuden? -blogikirjoitus käsittelee tekoälyn luomien taiteellisten teosten tekijänoikeuksia. Se pohtii tekoälyllä tuotettujen luomusten, kuten tekstien, kuvien ja musiikin omistajuutta ja mainitsee ristiriitaisia oikeudellisia ennakkotapauksia eri maissa. Kirjoitus käsittelee myös tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttämisen eettisiä ja laillisia haasteita tekoälymallien koulutuksessa ja toivoo, että oikeusistuinten ja lainsäätäjien päätökset mahdollistavat erilaisten luovien ilmaisumuotojen rinnakkaiselon.
Kuvageneraattorit vuonna 2025 Katsaus kehittyneisiin tekoälytyökaluihin, jotka tuottavat laadukkaita kuvia eri tyyleillä ja jopa valokuvamaisen todenmukaisesti. Tutustu kuvageneraattoreihin.
Generatiivinen video – tulevaisuuden teknologiaa? Artikkeli generatiivisen videoteknologian kehityksestä ja sen mahdollisuuksista luovassa työssä. Lue artikkeli.
Liiketoimintamallin kehittäminen tekoälyn avulla Blogikirjoitus siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja uusien palvelumallien luomisessa. Lue blogi.
Tulossa syksyllä 2025:
Creative Skills Week 2025 Prahassa
Luovain osallistuu Creative Skills Week (CSW2025) –tapahtumaan 22.–26.6.2025, joka toimii merkittävänä kohtauspaikkana kulttuuri- ja luoville aloille (CCI). Tapahtuma tarjoaa foorumin tiedon jakamiselle, tulevaisuuden osaamisen muovaamiselle sekä uusien lähestymistapojen edistämiselle elinikäiseen oppimiseen, uudelleenkoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Lisätietoja tapahtumasta löydät Creative Skills Weekin verkkosivuilta: Creative Skills Week 2025
1.–2.10. Seminaari yhteistyössä Taiken kanssa
Lisätietoja myöhemmin
Tekoäly luovassa työssä – Osallistu syksyn 2025 verkkotyöpajoihin ja verkkokurssille!
LuovAIn!-hanke tarjoaa tänä syksynä ainutlaatuisen kokonaisuuden luovan alan tekijöille: kaksi verkkotyöpajaa ja niiden väliin sijoittuvan maksuttoman verkkokurssin Generatiivinen tekoäly luovassa työssä. Kokonaisuus auttaa hahmottamaan tekoälyn roolia ja mahdollisuuksia luovassa ammatissa – ilman tarvetta tekniselle taustalle.
🔹 Verkkotyöpaja 1 – Startti kurssille 🗓️ 6.10.2025 klo 13.00–16.00 Perehdymme verkkokurssin teemoihin asiantuntija-alustusten ja pienryhmäkeskustelujen kautta. Tavoitteena on herättää kiinnostus ja luoda hyvä pohja verkkokurssin suorittamiseen.
🔹 Verkkokurssi – Generatiivinen tekoäly luovassa työssä 💡 Kurssi julkaistaan lokakuussa 2025 luovain.ai verkkosivustolla Kuusi itsenäisesti suoritettavaa osiota – muun muassa luovuus ja tekoäly, käytännöt kieli- ja kuvamallien hyödyntämiseen sekä eettiset näkökulmat. Sopii ammattilaisille, opiskelijoille ja aiheesta kiinnostuneille.
🔹 Verkkotyöpaja 2 – Reflektio ja opit käyttöön 🗓️ 17.11.2025 klo 13.00–16.00 Palataan yhdessä kurssin oppeihin: mikä muuttui, mitä oivalsit ja miten sovellat oppimaasi? Tarjolla asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelua.
Kun luovat ihmiset kokoontuvat yhteen, syntyy aina jotain erityistä. Kesäkuussa Kuusamon Ruka Salongissa järjestetty Liekkipiste-tapahtuma oli juuri tällainen innostava ja tulevaisuuteen suuntaava kohtaamispaikka. Luovien alojen yrittäjille suunnatussa tapahtumassa yhdistyivät innovoinnin, tekoälyn ja verkostojen voima. Liekkipisteen takana olivat KASVA- ja LuovAIn!-hankkeet, joiden tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja yhteistyötä.
Liekkipiste-tapahtumaan kokoontui noin 20 yrittäjää ja kymmenisen hanketyöntekijää. Kuva: Maaria Tuisku.
Tapahtuman vastuullisen järjestäjän, KASVA – Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hankkeen osalta kyseessä oli ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaan luovien alojen yrittäjien verkostoitumistapaaminen, joka keskittyi verkostojen rakentamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Samalla tuotiin esiin KASVAn innovaatiotoimintaan liittyvää tavoitetta. LuovAIn!-hankkeelle tapahtuma oli ensimmäinen pohjoisen alueen Roadshow, jossa yhdistyivät asiantuntijasisällöt, tekoälyn mahdollisuudet ja yhteinen innovointi.
Tapahtumassa kuultiin eri näkökulmia verkostojen hyödyntämiseen yrittäjiltä ja asiantuntijoilta. Videcam Oy:n toimitusjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen kertoi verkostoista ja yhteistyöstä yrittäjyyden alustana. Business Finlandin asiakasvalmentaja Katja Lindholmin aiheena oli verkosto ja rahoitus kasvun vauhdittajina. Yrittäjä Tommi Kallberg Oulangan Taika Oy:stä puolestaan kertoi, kuinka harrastuksesta tuli hänelle yritys. Myös Salonki Travelsin toimitusjohtaja Marjo Määttä avasi yrityksensä tarinaa. Lisäksi KASVA-hankkeen Centrian projektipäällikön, Hanna Töllin, pitämässä TKI-buustissa kerrottiin, kuinka luovan alan yrittäjät saavat muokattua innovaatiosta tuotteita ja palveluita.
Naturpoliksen Mirva Grann jututtamassa yrittäjä Tommi Kallbergia. Kuva: Minna Kilpeläinen.
Katse tulevaan yhdessä
KASVA-hankkeen projektipäälliköt Mirva Grann Naturpoliksesta ja Minna Paakkola Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä kuvailivat tapahtumaa aidosti yhteiseksi ponnistukseksi ja malliesimerkiksi onnistuneesta hankeyhteistyöstä.
“Tämänkaltaisissa tapahtumissa on voimaa, kun voidaan yhdistää asiantuntijuutta, fasilitointia ja yhteistä tahtoa”, sanoo LuovAIn!-hankkeen projektipäällikkö Eeva Leinonen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.
Liekkipiste-tapahtumassa katseet suunnattiin yhdessä tulevaan, mikä loi tapahtumalle rohkaisevan ja toiveikkaan ilmapiirin. Myös yrittäjävieraiden tarinoissa korostui se, että tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja kehittää uutta, kysyä neuvoja ja kohdata muita yrittäjiä.
Tekoäly ja verkostot innovaatioiden lähteinä
Luovilla aloilla on aina tilaa uusille innovaatioille. Tapahtuman tekoälyn asiantuntijavieras Eemeli Alanne Taikasatukulmasta muistutti, että yrittäjähenkisyyttä voidaan herätellä jo varhain.
Eemeli Alanne kertoi, kuinka tekoäly auttaa Taikasatukulman liiketoiminnassa. Kuva: Minna Kilpeläinen.
“Yrittäjyyskasvatusta pitäisi alkaa tehdä konkreettisesti jo lapsuudessa. Pienet kokeilut koulussa voivat sytyttää kipinän, joka kantaa korkeakouluun ja työelämään asti”, Alanne sanoo.
Myös Alanteen mielestä verkostoilla on suuri merkitys yrittäjän kasvupolulla. Vaikka verkostoituminen ei heti tuo euroja, se voi avata ovia ja vahvistaa uskoa omaan tekemiseen.
Tapahtuman yhtenä teemana oli myös tekoälyn kasvava rooli luovilla aloilla. Uusi teknologia herätti kysymyksiä eettisyydestä ja tekijänoikeuksista myös Liekkipiste-tapahtuman aikana, mutta Alanne muistuttaa, ettei tekoäly ole uhka, vaan työkalu.
“Tärkeää on oivaltaa, mikä tekee omasta osaamisesta ainutlaatuista. Tekoäly ei voi viedä sitä, mikä on syvästi inhimillistä ja henkilökohtaista”, Alanne toteaa.
Käyttökelpoisia liikeideoita lyhyessä ajassa
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Minna Paakkola. Kuva: Maaria Tuisku.
Liekkipiste-tapahtuman kruunasi Mirva Grannin ja Minna Paakkolan vetämä innovointityöpaja, jossa osallistujat keksivät muutamassa tunnissa uusia liiketoimintaideoita. Ideat pitchattiin raadille, johon kuuluivat Katja Lindholm, Marjo Määttä ja Eemeli Alanne sekä Kuusamon Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaisa Niemelä.
Ryhmien lennokkaita ideoita siivitti eteenpäin tekoäly, jota käytettiin muun muassa ideoiden hiomiseen ja prototyyppien luomiseen.
Työpajoissa syntyi jopa valmis sovelluksen prototyyppi. Kuva: Minna Kilpeläinen.
“Oli hienoa nähdä, kuinka osallistujat ottivat tekoälyn heti osaksi ideointiaan”, Eeva Leinonen sanoo.
Ideoiden arvioinnissa korostettiin kaikkien ryhmän jäsenten osaamista, rahoitus- ja toteuttamiskelpoisuutta, asiakasnäkökulmaa, tekoälyn käyttöä, innovatiivisuutta ja luovuutta.
Parhaimmalle pitchaukselle luvattiin pieni palkinto, mikä innosti osallistujia panemaan parhaansa peliin. Pelkkä luova idea ei kuitenkaan taannut voittoa, sillä pitchauksessa oli tärkeää yhdistää kaikkien ryhmän jäsenten tietotaito ja luoda sen pohjalta yhteinen konsepti.
Aivoriihien lopputuloksena syntyi ideoita aina liikkuvan rauhoittumisen tilasta tuulivoimalapuistojen taidekierroksiin. Voittajaidean kehitteli ryhmä, joka loi tekoälyn avulla toimivan prototyypin LuontoMun-sovelluksesta, joka pelillisti kasvien tunnistamisen.
Ekosysteemejä, ei yksittäisiä kipinöitä
LuovAIn!-hankkeen tavoitteena on rakentaa tekoälyn ja luovuuden ekosysteemiä, jossa tieto, kokeilut ja ihmiset liikkuvat vapaasti. Myös KASVA:lle on tärkeää synnyttää toimivia yrittäjien verkostoja. Liekkipiste-tapahtumassa nämä tavoitteet toteutuivat hyvin, sillä tekoälyä hyödynnettiin käytännönläheisesti, yrittäjyydestä keskusteltiin innostuneesti ja uusia tuttavuuksia solmittiin rennossa tunnelmassa.
Ryhmien kokoonpanot olivat monialaisia. Yhteinen sävel löytyi kuitenkin nopeasti. Kuva: Minna Kilpeläinen.
”On hienoa nähdä, että tapahtuman lopussa nousi esiin osallistujien oma toive jatkosta. Yrittäjät halusivat pitää yhteyttä, kehittää ideoita yhdessä ja jatkaa dialogia”, Grann ja Paakkola iloitsevat.
Liekkipiste muistutti meitä siitä, että luovuus ei ole yksinäistä puurtamista, vaan yhteistä kipinöintiä. Kun sen yhdistää uusimpiin työkaluihin ja rohkeisiin verkostoihin, syntyy liekki, joka valaisee pitkälle tulevaisuuteen.
Roadshow jatkuu – pysäkkejä myös ulkomailla
Eeva Leinonen oli tyytyväinen siihen, että Liekkipiste-tapahtumassa saatiin kokeilla monenlaisia Roadshow-elementtejä. Rukan Salongissa oli esillä LuovAIn!-hankkeen AINO-tekoäly, joka loi kuvia kokeilijan pyynnöstä. Osallistujat saivat halutessaan käydä testaamassa AINO:a.
AINO-tekoäly ottamassa komentoja vastaan. Kuva: Maaria Tuisku.
“Kaikissa meidän Roadshowssa on jotain, mitä pääsee itse kokeilemaan. Nyt se oli tämä meidän työpajamme. Myöhemmin tuomme lisää AINO:n tyyppisiä showroom-elementtejä”, Leinonen sanoo.
LuovAIn!-hankkeen Roadshow kiertää yli kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea ja huipentuu Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026. Luvassa on kansainvälisiäkin pysäkkejä muun muassa syyskuussa 2025 Prahan Creative Skills Week -tapahtumassa.
Roadshow-tapahtumissa nostetaan keskiöön paitsi hankkeessa koottu tieto, myös paikallinen osaaminen, menestyneet caset ja hyvät käytännöt. Samalla alan toimijat verkostoituvat keskustelujen yhteydessä ja saavat myöhemmin vertaistukea syntyneistä kumppanuuksista. Osallistujien kanssa keskustellaan myös laajemmin tekoälyn tuomista muutoksista muun muassa työn sisältöihin, organisoitumiseen, vastuullisuuteen ja eettisyyteen.
LuovAIn!-hankkeen Minna Kilpeläinen, Susanna Virkki, AINO, Markus Sjöberg ja Eeva Leinonen olivat iloisia tapahtumasta. Kuva: Maaria Tuisku.
Kirjoittajat: Maaria Tuisku ja Minna Kilpeläinen, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Keskiviikkona 9.4.2025 Lahden LAB:n kampusalueella oli monialaista tiedepöhinää, kun lukion toisen vuosikurssin opiskelijat kokoontuivat ratkomaanfiktiivisen Poukaman kaupungin kriisitilannetta rajuilman jäljiltä. Eri yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat, tutkijat ja asiantuntijat olivat valmistelleet lukiolaisille eri alojen teemallisia työpajoja.
Lahden JunnuYliopiston järjestämässä tiedetapahtumassa lukiolaisilla oli mahdollisuus päästä oppimaan ja kokemaan, mikä on yhteistyön ja monialaisen asiantuntijuuden merkitys kriisi- ja katastrofitilanteessa selviytymiseen. Katastrofitilanteen ratkaisemiseen tarvitaan muun muassa sosiaali- ja terveysalan, ympäristöalan, puu- ja rakennustekniikan, tietotekniikan, ravitsemustieteen, insinööritieteiden, viestinnän ja palvelumuotoilun osaajia.
Jokainen lukiolainen osallistui kahteen, etukäteen valitsemaansa työpajaan. Yhteensä työpajoja on yli 20.
LuovAIn!-hankkeen työpajassa lukiolaiset hyppäsivät asiantuntijan rooliin suunnittelemaan tulevaisuuden myrskynkestävää kaupunkia tekoälyn avulla. Työpajan tavoitteena oli luovan ongelmanratkaisun avulla ratkaista, miten tulevaisuutta rakennetaan, että se kestää erilaiset kriisitilanteet, ilmaston muutokset ja haasteet?
Työpaja alkoi johdantoluennolla, jossa käytiin läpi tekoälyn perusteita, kuten erilaiset kielimallit, hyvät promptaukset ja sen hyödyntämistä tiedon haussa, suunnittelun apuna ja konseptikuvien generoinnissa. Tämän jälkeen ryhmät pääsivät ideoimaan ja suunnittelemaan tekoälyä hyödyntäen kehittämäänsä kohdetta, joka saattoi olla tietty alue tai julkinen rakennus (esim. tulevaisuuden sairaala, koulu tai urheiluhalli).
Työpajan kulku ja tehtävät
Suunnitelkaa myrskynkestävän kaupungin pienoismalli tekoälyn avulla. (15 min), käyttäkää ChatGPT:tä ja Copilotia tiedonhakuun ja suunnitteluun
Rakentakaa fyysinen pienoismalli käytettävissä olevista materiaaleista. (1 h 30 min)
Esitelkää pienoismallinne sekä tekoälyn tuottamat ideat työpajan lopuksi. Kuinka asukkaat toimivat myrskynkestävässä kaupungissa? (45 min)
Aamupäivän työpajaan osallistui yhteensä 13 opiskelijaa ja iltapäivän 18 opiskelijaa. Ryhmien rakentamia pienoismalleja olivat mm. koulu, päiväkoti, lentokenttä ja urheiluhalli.
Ryhmäläisten työskentelystä paistoi tekemisen meininki. Pienoismallien suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuivat ryhmän jäsenet aktiivisesti ja tasapuolisesti. Vaikka opiskelijoiden kommenteista kävi esille, että lopun esittely jännitti, jokainen ryhmä esitteli lopputuotoksensa erinomaisesti. Joissakin oli mielenkiintoinen tarina mukana.
Jokainen osallistuja antoi vielä työpajan lopuksi palautteen post it lapulla:, mitkä fiilikset, mitä opit, miltä tekoälyn käyttö tuntui? Osallistujat kokivat työpajan kivaksi, koska sai tehdä ryhmässä, ideoida, käyttää luovuutta ja rakentaa konkreettinen pienoismalli käyttäen erilaisia materiaaleja. Aihe koettiin ajankohtaiseksi. Ajan vähyys haastoi suunnittelussa ja rakentamisessa. Tekoälyn käyttö jakoi mielipiteitä. Se koettiin hyödylliseksi ja toisaalta ’ärsyttäväksi’.
Esimerkkejä palautteista
Pajan pitäjät antoivat hyviä vinkkejä tekoälyn kanssa. Olisi voinu olla enemmän aikaa rakentamiseen ja vähemmän esittelyjä
Monipuolinen työpaja, joka oli opettavainen ja jossa sai käyttää omaa luovuutta
Monipuolinen sisältö ja toteutustapa oli hauska ja luova. Legot oli hyvä lisä 🙂 Pretty awesome! Good job!”
Luova työskentely oli kivaa, ideointi mielenkiintoista, tekoälyn kanssa tekeminen mieluisaa ->eri näkökulmia omiin ajatuksiin
Oli kiva tehdä rakennuksia ja käyttää erilaisia materiaaleja hahmotukseen. Tekoäly ei ehkä toiminut halutulla tavalla
Ihan hauskaa, vaikka tekoälylle menetettiinki hermot
Kiva kun sai olla luova. Sai chatgpt:ltä hyviä ideoita. Sai vinkkejä, miten käyttää tekoälyä. Materiaalia oli tarpeeksi
LuovAIn!-hankkeen kannalta, tällainen työpajan toteuttamistapa toimi hyvin tulevien roadshow tapahtumien yhden osa-alueen pilotoinnissa. Saimme testattua roadshowta varten konseptin, menetelmien, työkalujen, vuorovaikutteisuuden ja luovan prosessin toimivuutta. Osallistujilta kerätty palaute ja omat havainnot toivat myös arvokasta tietoa.
Rajaton luovuus: Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – Kuka omistaa luovuuden? -tilaisuuden antia. 27.5.2025 Turku
Tekijänoikeuslainsäädännön asiantuntijat ovat harvinaisen yksimielisiä yhdestä asiasta: generatiivinen tekoäly on täällä, ja se muuttaa maailmaamme ennennäkemättömällä vauhdilla. Samalla kun hämmästelemme tekoälyn kykyä luoda tekstiä, kuvaa ja musiikkia, kulissien takana leijuu perustavanlaatuinen kysymys: kenen työllä nämä koneet oppivat ja kuka siitä hyötyy? Tekijänoikeuslainsäädännön nykytila ja tulevaisuuden näkymät – EU Komission Miriam D’Arrigon, OKM:n Aura Lehtosen ja Cuporen Tiina Kaution puheenvuorojen valossa – piirtävät kuvan monimutkaisesta haasteesta, mutta tarjoavat myös selkeän polun kohti tasapainoisempaa tulevaisuutta.
Nykytilan ristipaine: Laki jäljessä, tekijät huolissaan
Tekoälymallien opetusprosessi on ytimeltään datan massiivista hyödyntämistä. Ne koulutetaan valtavilla, jopa miljardien lähteiden aineistoilla, jotka on kerätty julkisesta internetistä. Esille nostettu ongelma on ilmeinen: suuri osa tästä sisällöstä on tekijänoikeuden suojaamaa, ja luvan kysyminen jokaiselta oikeudenhaltijalta erikseen on käytännössä mahdotonta.
EU:n lainsäädäntö tarjoaa tällä hetkellä yhden työkalun tähän pulmaan: tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen (TDM-poikkeus). Se sallii suojattujen teosten käytön louhintatarkoituksiin tietyin ehdoin. Kuitenkin, kuten asiantuntijat huomauttavat, tätä poikkeusta ei ole alun perin suunniteltu kaupallisten tekoälytuotteiden kehitykseen. Tämä juridinen harmaa alue on jättänyt luovan alan toimijat ansaittuun huoleen. Kun koulutusaineistojen läpinäkyvyys puuttuu ja korvausmalleja ei ole, on vaarana, että luovan työn arvo rapautuu ja ansaintamahdollisuudet heikkenevät.
Tulevaisuuden suunta: Tekoälyasetus ja koneluettava metatieto
Toivoa on kuitenkin näkyvissä. Elokuussa 2025 sovellettavaksi tuleva EU:n tekoälyasetus tuo mukanaan merkittäviä velvoitteita tekoälyn kehittäjille. Se edellyttää tekijänoikeuksien kunnioittamista ja pakottaa palveluntarjoajat julkaisemaan yksityiskohtaiset yhteenvedot koulutuksessa käytetyistä aineistoista.
Kriittisin uudistus on kuitenkin oikeudenhaltijoiden ”opt-out”-oikeuden vahvistaminen. Tämä mekanismi antaa tekijöille mahdollisuuden kieltää teostensa käytön tiedonlouhinnassa. Tässä piilee koko järjestelmän ydin ja samalla sen suurin haaste: miten tämä kielto toteutetaan tehokkaasti massiivisten data-aineistojen maailmassa?
Vastaus, joka asiantuntijapuheenvuoroista nousee kirkkaasti esiin, on teknologinen: koneluettavat tunnisteet ja metatieto.
Infrastruktuuri on kaiken A ja O
Lainsäädäntö luo puitteet, mutta se ei yksin ratkaise ongelmaa. Todellinen läpimurto piilee asiantintijoiden mukaan siinä, että tekijänoikeustieto upotetaan osaksi digitaalista sisältöä itseään. Kun teoksen metatiedoissa on selkeä, koneen automaattisesti lukema merkintä (esim. ISCC-, ISNI- tai ISWC-tunnisteen avulla) siitä, että sen käyttö louhintaan on kielletty, ”opt-out”-oikeudesta tulee todellinen ja tehokas työkalu.
Tunniste
Mitä yksilöi?
Esimerkki
ISWC (International Standard Musical Work Code)
Musiikkiteos (sävellys/sanoitus)
”My Way” -kappaleen rakenne
ISNI (International Standard Name Identifier)
Tekijä tai organisaatio (henkilö/yhteisö)
Kirjailija J.K. Rowling
ISCC (International Standard Content Code)
Digitaalinen sisältö (yksittäinen tiedosto)
aurinko_rannalla_final_v2.jpg -kuvatiedosto
Tämä ei ole pelkästään puolustusmekanismi, vaan se luo perustan täysin uusille markkinoille. Kun oikeudenhaltijoilla on aito valta päättää teostensa käytöstä, he voivat kieltämisen lisäksi myös antaa luvan käyttöön – korvausta vastaan. Tekoälykehittäjät tarvitsevat laadukasta ja laillisesti hankittua dataa, ja hyvin toimiva metatietoinfrastruktuuri mahdollistaisi lisensointimarkkinoiden syntymisen. Tällöin teosten käyttö koulutusaineistona ei olisi enää yksisuuntaista, vaan kaupankäynnin ja yhteistyön kohde.
Matka kohti reilua tekoälyn aikakautta ei ole ensisijaisesti juridinen taistelu teknologiaa vastaan. Se on rakenteellinen prosessi, jossa lainsäädännön kehitys ja teknologisen infrastruktuurin rakentaminen kulkevat käsi kädessä. Luomalla avoimet ja yhteensopivat standardit metatiedolle voidaan asiantuntijoiden mukaan varmistaa, että tekoälyn vallankumous ei tapahdu luovan työn kustannuksella, vaan että se voi tulevaisuudessa myös tukea sitä. Tämä voi olla ainoa kestävä tapa turvata sekä innovaation että inhimillisen luovuuden tulevaisuus.
Järjestäjä: Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys (PTTY)
Yhteistyössä: Kaupunkiolohuone ja Galleria Ars Pori, Turun yliopiston hankkeet LuovAIn! ja Satakuntabrändi, Taikerit (Taike), Taito Satakunta, Porin kaupunginkirjasto
Generatiivisen tekoälyn läpimurto on herättänyt monia kysymyksiä siitä, kenelle kuuluu oikeus ansaita luovan työn tuloksilla ja hallita niitä – esimerkiksi kirjoituksilla, kuvilla ja musiikilla. Yhtäältä kysymys siitä, kuka omistaa tekoälyn tuottaman sisällön on yhä pitkälti auki. Toisaalta auki on myös mittava määrä eettisiä ja juridisia kysymyksiä siitä, kenen töitä saa käyttää tekoälyn kouluttamiseen ja millä ehdoilla.
Kuka omistaa tekoälyn tuotannon?
Tekoälyn tuottaman sisällön osalta on nyt tehty kaksi tärkeää ennakkopäätöstä. Harmi vain, että ne ovat täysin vastakkaiset. USA:n tekijänoikeustoimisto linjasi alkuvuodesta 2025, että tekoälyn tuottamalla sisällöllä ei ole tekijänoikeutta. Jos siis olisin esimerkiksi generoinut tämän tekstin tekoälyllä, kuka vaan voisi ottaa siitä osia ja julkaista niitä omissa nimissään. Kiinalaiset oikeusistuimet ovat sen sijaan linjanneet, että tekoälyn käyttäjälle syntyy tekijänoikeus tuotokseen. EU seuraa tällä hetkellä amerikkalaista käytäntöä.
Tekoälyn tuottamaan sisältöön voi kuitenkin syntyä tekijänoikeus muunteluoikeuden kautta. Jos siis luova tekijä muokkaa työtä riittävästi, siihen syntyy tekijänoikeus. Mitä ”riittävästi” tarkoittaa ratkaistaan viime kädessä oikeusistuimen toimesta, jos asiasta syntyy riita. Tekoälyä voi siis käyttää sekä tekijänoikeusvapaan sisällön luomiseen että työkaluna tekijänoikeudella suojatun sisällön luomisen osana.
Yksi kinkkinen kysymys tekoälyn luomusten tekijänoikeuden tiimoilta on myös se, voiko tyylin suojata tekoälyllä. Esimerkiksi taannoin vallinnut Hayao Miyazaki -tyyppisten kuvien villitys herättää kysymyksen siitä, tulisiko Miyazakin pystyä suojaamaan teostensa tyyli, koska se on niin tunnistettava, että sitä on tekoälyllä mahdollista jäljitellä. Tämä ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista, mutta keskustelua asiasta käydään varmasti lähitulevaisuudessa.
Kysymys tekoälyn koulutuksesta on vielä mutkikkaampi. Tästä syystä käynnissä on lukuisia oikeusjuttuja, joissa taiteilijat pyrkivät saamaan korvauksia teostensa käytöstä tekoälyn kouluttamiseen. Tämä on kuitenkin ongelmallista ainakin kahdesta syystä. Ensimmäinen on taloudellinen, toinen eettis-teknologinen.
Taloudellinen kysymys teosten käytön korvaamisesta tekoälyn kouluttamiseen palautuu siihen, mikä osa tekoälyn tuotoista katsotaan korvaukseksi tekijöille ja miten korvausosuudet tilitetään. Samantapainen ongelma oli viitisentoista vuotta sitten musiikkiteollisuudessa, kun streaming-palvelut yleistyivät. Se ratkaistiin lopulta tilittämällä oikeudenomistajille korvauksia eräänlaisen painotetun pro rata -järjestelmän mukaan perustuen siihen, kuinka kukin kappale soi.
Tämä menetelmä ei kuitenkaan sovi tekoälyn käyttöön. Syitä on kaksi. Ensimmäinen on, että tekoälyn koulutus vaatii niin järjettömän määrän materiaalia, että pro rata -tilitys johtaisi muutamien senttien korvauksiin taiteilijaan kohti. Esimerkiksi kuvanluonnin tekoälypioneeri Stable Diffusionin luoneen Stability AI:n liikevaihto on ollut parhaimmillaan noin 44 miljoonan euron luokkaa. Järjestelmän ensiversiota koulutettiin 2.3 miljardilla kuvalla. Vaikka siis firman koko liikevaihto tilitettäisiin kuvat luoneille taiteilijoille, jäisi kullekin käpälään alle 2 senttiä vuodessa per kuva. Ja vaikka markkinajohtaja OpenAI tilittäisi koko 3,7 miljardin euron liikevaihtonsa oikeudenomistajille, jäisi siitäkin käteen vain 1,6 € vuodessa per kuva. Tosin OpenAI:n harjoitusdatan määrä on luultavasti kertaluokkaa tai kahta Stable Diffusionia suurempi, joten
korvaussummaa pitäisi korjata sen verran alaspäin. Ja tietenkään yksikään tekoälyfirma ei voi tilittää koko liikevaihtoaan, koska sen jälkeen firmaa ei enää ole.
Toinen ongelma pro rata -malliin on, että toisin kuin Spotifyllä, joka voi katsoa suoraan analytiikastaan, kuinka monta kertaa kukin kappale on soinut, tekoälyt eivät toimi näin. Tästä päästäänkin tekoälyn kouluttamisen eettis-teknologiseen tekijänoikeuskysymykseen.
Miten tekoäly oikeasti oppii?
Mediassa esiintyy yhä huuhaaväitteitä siitä, että tekoälyt etsivät ja käyttävät tekijänoikeuden alaisia teoksia. Virhepäätelmä syntyy siitä, että ihmiset vertaavat mielessään helposti tekoälyä Googleen tai Spotifyyn. Kyse on kuitenkin täysin erilaisesta teknologiasta. Itse asiassa yhdelläkään tekoälyratkaisulla ei ole mitään pääsyä harjoitusaineistoonsa – sen enempää kuin ihmiselläkään on kaikkiin kokemuksiinsa.
Sen sijaan tekoäly koulutetaan luomalla tilastolliseen yleisyyteen perustuva koneoppimisalgoritmi, joka pystyy oppimansa perusteella luomaan sisältöä sen mukaan millä aineistolla se on koulutettu – tekstillä, kuvilla, videolla tai äänellä. Tietyssä mielessä tekoälyn koulutusprosessi on siis hyvin samanlainen kuin ihmisen oppiminenkin.
Yksikään taiteilijanero ei ole putkahtanut maailmaan pensseli hyppysissään ja todennut äidilleen: ”Pistäpä tänne kanvaasi niin tempaisen mestariteoksen.” Luovuus edellyttää laaja-alaista altistumista taiteelle – eli sille, mitä muut ovat tehneet aiemmin. Toisin sanoen, tekoälyn oppiminen on rinnastettavissa siihen, kun ihminen käyskentelee taidegalleriassa tai lukee lempiteostaan.
Lopuksi
Uudet tekoälyteknologiat haastavat mittavassa määrin luovia aloja. On mahdollista, että jopa vallitsevat tekijänoikeuskäytännöt tulevat muuttumaan tämän johdosta. Yllä linjatut kysymykset ovat eettisesti mutkikkaita, eikä niihin ole yhtä yksiselitteisiä ratkaisuja. Viime kädessä ratkaisut tekevät ensi sijassa oikeusistuimet, ja pitkällä tähtäimellä lainsäätäjät.
Toivottavasti lopputulema mahdollistaa kuitenkin mahdollisimman monenlaisten luovan ilmaisun muotojen yhteiselon rinta rinnan. Parhaassa tapauksessa tekoäly on aivan uudenlainen työkalu itseilmaisuun, jolla oman taiteellisen ilmaisun rajaa voi viedä paljon kauemmaksi kuin koskaan aiemmin.
