Blog

  • Kuvageneraattorit vuonna 2025

    Kuvageneraattorit vuonna 2025

    Kuvien generointi on yksi merkittävimmistä asioista, jonka generatiivinen tekoäly on tuonut mukanaan. Tekoälytyökalut ovat kehittyneet kovaa vauhtia. Useat niistä kuvittavat laadukkaasti erilaisia aiheita eri tyyleillä ja ne luovat jopa valokuvamaisen todenmukaisia kuvia. Tässä on katsaus muutamiin toimiviin työkaluihin, kun tavoitteena on luoda kuvia tyhjästä.

    Moni pitää Black Forrest Labsin Fluxia yhtenä tämän hetken kyvykkäimmistä kuvageneraattoreista. Heidän viimeisin mallinsa Flux 1.1 Pro:n Ultra tuottaa tekstikehotteen pohjalta hyvin laadukkaita kuvia. Raw-versio taas sopii etenkin monimuotoiseen ja realistiseen sisältöön. Fluxilla luoduista kuvista puuttuu tekoälygeneraattoreille tyypillinen kohina. Black Forrest Labs ei tarjoa suoranaista verkkopohjaita työkalua käytettäväksi. Fluxia voi käyttää esimerkiksi Black Forrest Labsin rajapinnan kautta tai eri palveluntarjoajien avulla. Flux 1.0 schnell-versio pyörii hyvin myös omalla tietokoneella. Applen laitteiden käyttäjät voivat käyttää sitä esimerkiksi Draw Things -ohjelman avulla.

    Flux 1.1 Pro RAW teki karhun suomalaisessa metsässä.

    Kilpailu on kovaa, ja moni pitää Imagen 4 -kuvageneraattoria Fluxiakin parempana. Googlen kuvageneraattori Imagen 4 löytyy esimerkiksi Googlen Gemini-sovelluksesta, jonka avulla sitä voi käyttää myös maksuttomasti. Imagen 4 on nopea ja laadukas kuvageneraattoria, eikä sen promptaamiseen tarvitse erityistaitoja. Geminin Imagenin avulla tehdysä karhukuvasta tulee varsin realistinen:



    Ideogram loistaa etenkin silloin, kun kuvissa on tekstiä. Ideogramin avulla kuviin saa luotua realistista tekstisisältöä, jopa suomeksi. Generaattori on on helppokäyttöinnen ja sitä voi käyttää Ideogramin verkkosivujen kautta tai rajapinnan avulla joko itse tai jonkun toisen palveluntarjoajan palvelussa.

    Kuvageneraattoreista yksi tunnetuimmista lienee Midjourney. Aikaisemmin Midjourneytä piti käyttää Discord-keskusteluohjelman kautta, mutta nykyään käyttöliittymä on helppokäyttöisempi selainpohjainen. Midjourney on yhä yksi laadukkaimmista kuvageneraattoreista. Toisin kuin useimpia muita kuvageneraattoreita, Midjourneytä ei voi kokeilla maksutta.

    Digitaalisista työkaluista tunnettu Adobe on julkaissut generatiivisia ominaisuuksia ohjelmiinsa. Esimerkiksi kuvankäsittelyohjelma Photoshopissa on sisäänrakennettu generatiivinen työkalu. Adobe tarjoaa myös Firefly-nimisen verkkopalvelun, jonka avulla on helppo generoida kuvia. Firefly tarjoaa intuitiivisia säätimiä, joilla on tehokasta vaikuttaa lopputulokseen ilman, että kaikkea tarvitsee kirjoittaa kehotteeseen. Jos generatiivisen työkalun eettisyys on tärkeä ulottuvuus, on Adobe kertonut kouluttaneensa mallinsa vain luvallisesti hankituilla kuvilla.

    Ideogramin karhu, johon pyydettiin mukaan teksti ”Karhu”.

    ChatGPT:n ja esimerkiksi Microsoftin Copilotin yhteydessä toimiva DALL-E on monelle helpoin tapa generoida kuvia, sillä se löytyy suoraan kielimallien sisältä. DALL-E:n avulla kuvien luominen ei tarvitse erityistä osaamista, sillä ChatGPT ikään kuin kääntää keskustelun DALL-E:n ymmärtämäksi kehotteeksi.

    Maaliskuussa 2025 DALL-E korvautui ChatGPT:n 4o-kuvageneraattorilla. 4o:n kuvageneraattori on julkaisuhetkellään yksi parhaista. Se noudattaa äärimmäisen hyvin kehotetta ja se pystyy pitämään luotujen kuvien tyylin hyvin samanlaisena. 4o:n avulla pysyy tekemään jopa editointeja kuviin tai esimerkiksi sarjakuvia, joissa hahmojen tunnistettavuus pysyy kuvasta toiseen. Tässä on esimerkki 4o:n avulla tehdystä sarjakuvasta, jossa karhu seikkailee suomalaisessa metsässä.

    Erilaisia säätömahdollisuuksia kaipaaville Stability AI:n kehittämä Stable Diffusion luo paljon mahdollisuuksia. Avoimen lähdekoodin ohjelman voi asentaa omalle koneelle ja sitä voi hienosäätää itse haluamallaan tavalla. Stable Diffusion eri lisäosineen vaatii jonkin verran tietoteknistä osaamista, mutta apua voi kysyä vaikkapa ChatGPT:ltä. Jos haluat käyttää Stable Diffusionia selaimen kautta, tarjoaa Stability AI Stability assitant -palvelun tätä käyttötarkoitusta varten.

    Kun selainpohjainen käyttöliittymä ja monipuioliset säätömahdollisuudet ovat keskiössä, Leonardo tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kuvien generointiin. Leonardosta löytyy erilaisia malleja eri kuvatyyleille, kuten animelle, konseptitaiteelle, graafiseen suunnitteluun ja kuvapankkikuville. Leonardossa pystyy myös hienosäätämään omia malleja, generoimaan kuvia reaaliaikaisesti ja tekemään hahmoja, jotka säilyttävät tyylin.

    Osa tekoälytyökaluista on hienosäädetty erityisiin käyttötarkoituksiin. Tällainen on esimerkiksi Vizcom, joka on etenkin teollisten muotoilijoiden suosima työkalu. Vizcomin avulla kynällä tehdyt luonnokset muuttuvat nopeasti näyttäviksi konseptikuviksi. Mallia on hienosäädetty teollisen muotoilun tarpeisiin, joten esimerkiksi materiaalit toistuvat Vizcomissa luonnollisina.

    Vizcom sopii työkaluksi silloin, kun karhusta halutaan valokuvamaisen lopputuloksen sijaan vaikutteita urheiluauton konseptille.

    Itselle sopiva työkalu löytyy kokeilemalla. Monia työkaluista voi kokeilla maksuttomasti, mutta osassa toiminnallisuudet ovat rajoitettuja ja joissain pelkkä testaaminen vaatii maksullisen tilin. Yksi tapa testata erilaisia kuvageneraattoreita, on valita palvelu, jonka avulla voi käyttää Fluxia, Ideogramia, DALL-E 3:a, Stability.ai:ta sekä Stable Diffusion XL:ää voi käyttää myös esimerkiksi simtheory.ai -palvelun kautta, jolloin yhdellä tilauksella saa pääsyn myös lähes kaikkiin käytettävissä oleviin kielimalleihin.

    Valinnanvaraa on runsaasti, eikä tämäkään listaus ole kattava. Uusia ominaisuuksia ja uusia malleja julkaistaan joka viikko. Kokeilemalla löydät kuitenkin omaan työhösi sopivat työkalut. Kuvageneraattorit ovatkin parhaimmillaan juuri työkaluina, siis luovan työn jatkeena. Niillä ei voi tehdä kaikkea, mutta monessa tapauksessa ne nopeuttavat luovan työn tekemistä sekä auttavat erilaisten ideoiden kokeilemisessa ja kehittämisessä.

  • LuovAIn! uutiskirje 2, kesäkuu 2025

    LuovAIn! uutiskirje 2, kesäkuu 2025

    LuovAIn!-hanke tarjoaa luovan ja kulttuurialan toimijoille keinoja hyödyntää tekoälyä omassa työssään sekä sopeutua tekoälyn mukanaan tuomiin muutoksiin liiketoimintaympäristössä.  

    Vuoden 2025 kohokohdat: 

    • LuovAIn! mukana monella tavalla RumART25 -tapahtumassa Kesäkuussa 2.–28.6.2025 LuovAIn!-hanke osallistuu Porin Kaupunkiolohuoneella RumART25-tapahtumaan, jossa tutkitaan rumuuden käsitettä monesta eri näkökulmasta. LuovAIn! tuottaa tapahtumaan Tekoäly ja musiikki-luennon lisäksi tekoälyn avulla luotuja kuvia, videoita ja ääntä. Lue lisää tapahtumasta. 
    • LIEKKIPISTE 2025 – Luovien alojen yrittäjien kokoontuminen ja verkostojen rakentaminen -tapahtuma Kuusamon Rukalla 12.–13.6.2025   

    Kesäkuussa Kuusamon Ruka Salongissa järjestetty Liekkipiste-tapahtuma yhdisti innovoinnin, tekoälyn ja verkostojen voiman luovien alojen yrittäjille.  

    Lue lisää: Luovat liekit syttyivät Rukalla 

    • Rajaton luovuus –seminaari 27.5. Turussa, yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa 

    Seminaari oli suunnattu taiteilijoille ja taide- ja kulttuurialan ammattilaisille. Tapahtumassa kuultiin esityksiä tekoälyn käytöstä taiteessa, tekijänoikeuksista ja EU:n tekoälysäännöksistä sekä taiteilijoiden, oikeuksien ja algoritmien välisestä suhteesta. 

    Lue lisää: Rajaton luovuus: Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – Kuka omistaa luovuuden? 

    LuovAIn!-hanke kutsui mukaan alustajiksi: 

    • Aura Lehtonen, hallitussihteeri, OKM 
    • Mirian D’Arrigo, Legal and Policy Officer, Artificial Intelligence Office, Euroopan komissio 
    • Tekoälytaiteilija Taika Jalohaikara sekä LuovAIn!-hankkeen asiantuntija Markus Sjöberg osallistuivat lisäksi Erätaukokeskusteluun  
    • Myrskyn armoilla -tapahtuma 9.4.2025. Lahden lukioiden toisen vuosikurssin opiskelijat kokoontuivat Lahden LAB-kampukselle ratkomaan fiktiivisen Poukaman kaupungin kriisitilannetta rajuilman jäljiltä. LuovAIn!-hankkeen työpajassa he tekivät pienoismalleja myrskynkestävästä kaupungista tekoälyn avulla.  

    Lue lisää: LuovAIn! mukana Lahden MYRSKYN ARMOILLA tapahtumassa – LuovAI:n! 

    Viimeisin vieraskynä: 

    • Lauri Järvilehdon Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – kuka omistaa luovuuden? -blogikirjoitus käsittelee tekoälyn luomien taiteellisten teosten tekijänoikeuksia. Se pohtii tekoälyllä tuotettujen luomusten, kuten tekstien, kuvien ja musiikin omistajuutta ja mainitsee ristiriitaisia oikeudellisia ennakkotapauksia eri maissa. Kirjoitus käsittelee myös tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttämisen eettisiä ja laillisia haasteita tekoälymallien koulutuksessa ja toivoo, että oikeusistuinten ja lainsäätäjien päätökset mahdollistavat erilaisten luovien ilmaisumuotojen rinnakkaiselon.  

    Lue lisää: Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – kuka omistaa luovuuden? 

    Suositeltuja sisältöjä: 

    • Kuvageneraattorit vuonna 2025 Katsaus kehittyneisiin tekoälytyökaluihin, jotka tuottavat laadukkaita kuvia eri tyyleillä ja jopa valokuvamaisen todenmukaisesti. Tutustu kuvageneraattoreihin. 
    • Generatiivinen video – tulevaisuuden teknologiaa? Artikkeli generatiivisen videoteknologian kehityksestä ja sen mahdollisuuksista luovassa työssä. Lue artikkeli. 
    • Liiketoimintamallin kehittäminen tekoälyn avulla Blogikirjoitus siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja uusien palvelumallien luomisessa. Lue blogi. 

    Tulossa syksyllä 2025: 

    Creative Skills Week 2025 Prahassa 

    Luovain osallistuu Creative Skills Week (CSW2025) –tapahtumaan 22.–26.6.2025, joka toimii merkittävänä kohtauspaikkana kulttuuri- ja luoville aloille (CCI). Tapahtuma tarjoaa foorumin tiedon jakamiselle, tulevaisuuden osaamisen muovaamiselle sekä uusien lähestymistapojen edistämiselle elinikäiseen oppimiseen, uudelleenkoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Lisätietoja tapahtumasta löydät Creative Skills Weekin verkkosivuilta: Creative Skills Week 2025 

    1.–2.10. Seminaari yhteistyössä Taiken kanssa 

    Lisätietoja myöhemmin 

    Tekoäly luovassa työssä – Osallistu syksyn 2025 verkkotyöpajoihin ja verkkokurssille! 

    LuovAIn!-hanke tarjoaa tänä syksynä ainutlaatuisen kokonaisuuden luovan alan tekijöille: kaksi verkkotyöpajaa ja niiden väliin sijoittuvan maksuttoman verkkokurssin Generatiivinen tekoäly luovassa työssä. Kokonaisuus auttaa hahmottamaan tekoälyn roolia ja mahdollisuuksia luovassa ammatissa – ilman tarvetta tekniselle taustalle. 

    🔹 Verkkotyöpaja 1 – Startti kurssille 
    🗓️ 6.10.2025 klo 13.00–16.00 
    Perehdymme verkkokurssin teemoihin asiantuntija-alustusten ja pienryhmäkeskustelujen kautta. Tavoitteena on herättää kiinnostus ja luoda hyvä pohja verkkokurssin suorittamiseen. 

    🔹 Verkkokurssi – Generatiivinen tekoäly luovassa työssä 
    💡 Kurssi julkaistaan lokakuussa 2025 luovain.ai verkkosivustolla 
    Kuusi itsenäisesti suoritettavaa osiota – muun muassa luovuus ja tekoäly, käytännöt kieli- ja kuvamallien hyödyntämiseen sekä eettiset näkökulmat. Sopii ammattilaisille, opiskelijoille ja aiheesta kiinnostuneille. 

    🔹 Verkkotyöpaja 2 – Reflektio ja opit käyttöön 
    🗓️ 17.11.2025 klo 13.00–16.00 
    Palataan yhdessä kurssin oppeihin: mikä muuttui, mitä oivalsit ja miten sovellat oppimaasi? Tarjolla asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelua. 

    Tule mukaan kehittämään ymmärrystäsi tekoälyn roolista luovassa työssä – ilmoittaudu mukaan nyt: https://link.webropolsurveys.com/S/8EAD7E7D9C4BBA52  

    Tutustu lisää: 

    Lisätietoja ja muita kiinnostavia sisältöjä löydät LuovAIn!-hankkeen verkkosivuilta: luovain.ai 

  • Luovat liekit syttyivät Rukalla – yrittäjätarinoista, tekoälystä ja verkostoista syntyi tulevaisuuden kipinöitä 

    Luovat liekit syttyivät Rukalla – yrittäjätarinoista, tekoälystä ja verkostoista syntyi tulevaisuuden kipinöitä 

    Kun luovat ihmiset kokoontuvat yhteen, syntyy aina jotain erityistä. Kesäkuussa Kuusamon Ruka Salongissa järjestetty Liekkipiste-tapahtuma oli juuri tällainen innostava ja tulevaisuuteen suuntaava kohtaamispaikka. Luovien alojen yrittäjille suunnatussa tapahtumassa yhdistyivät innovoinnin, tekoälyn ja verkostojen voima. Liekkipisteen takana olivat KASVA- ja LuovAIn!-hankkeet, joiden tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja yhteistyötä. 

    ryhmä kuuntelemassa esitystä
    Liekkipiste-tapahtumaan kokoontui noin 20 yrittäjää ja kymmenisen hanketyöntekijää. Kuva: Maaria Tuisku.

    Tapahtuman vastuullisen järjestäjän, KASVA – Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hankkeen osalta kyseessä oli ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaan luovien alojen yrittäjien verkostoitumistapaaminen, joka keskittyi verkostojen rakentamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Samalla tuotiin esiin KASVAn innovaatiotoimintaan liittyvää tavoitetta. LuovAIn!-hankkeelle tapahtuma oli ensimmäinen pohjoisen alueen Roadshow, jossa yhdistyivät asiantuntijasisällöt, tekoälyn mahdollisuudet ja yhteinen innovointi.

    Tapahtumassa kuultiin eri näkökulmia verkostojen hyödyntämiseen yrittäjiltä ja asiantuntijoilta. Videcam Oy:n toimitusjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen kertoi verkostoista ja yhteistyöstä yrittäjyyden alustana. Business Finlandin asiakasvalmentaja Katja Lindholmin aiheena oli verkosto ja rahoitus kasvun vauhdittajina. Yrittäjä Tommi Kallberg Oulangan Taika Oy:stä puolestaan kertoi, kuinka harrastuksesta tuli hänelle yritys. Myös Salonki Travelsin toimitusjohtaja Marjo Määttä avasi yrityksensä tarinaa. Lisäksi KASVA-hankkeen Centrian projektipäällikön, Hanna Töllin, pitämässä TKI-buustissa kerrottiin, kuinka luovan alan yrittäjät saavat muokattua innovaatiosta tuotteita ja palveluita. 

    nainen ja mies keskustelevat yleisön edessä
    Naturpoliksen Mirva Grann jututtamassa yrittäjä Tommi Kallbergia. Kuva: Minna Kilpeläinen.

    Katse tulevaan yhdessä

    KASVA-hankkeen projektipäälliköt Mirva Grann Naturpoliksesta ja Minna Paakkola Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä kuvailivat tapahtumaa aidosti yhteiseksi ponnistukseksi ja malliesimerkiksi onnistuneesta hankeyhteistyöstä.

    “Tämänkaltaisissa tapahtumissa on voimaa, kun voidaan yhdistää asiantuntijuutta, fasilitointia ja yhteistä tahtoa”, sanoo LuovAIn!-hankkeen projektipäällikkö Eeva Leinonen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.

    Liekkipiste-tapahtumassa katseet suunnattiin yhdessä tulevaan, mikä loi tapahtumalle rohkaisevan ja toiveikkaan ilmapiirin. Myös yrittäjävieraiden tarinoissa korostui se, että tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja kehittää uutta, kysyä neuvoja ja kohdata muita yrittäjiä.

    Tekoäly ja verkostot innovaatioiden lähteinä

    Luovilla aloilla on aina tilaa uusille innovaatioille. Tapahtuman tekoälyn asiantuntijavieras Eemeli Alanne Taikasatukulmasta muistutti, että yrittäjähenkisyyttä voidaan herätellä jo varhain.

    Eemeli Alanne pitämässä esitystä
    Eemeli Alanne kertoi, kuinka tekoäly auttaa Taikasatukulman liiketoiminnassa. Kuva: Minna Kilpeläinen.

    “Yrittäjyyskasvatusta pitäisi alkaa tehdä konkreettisesti jo lapsuudessa. Pienet kokeilut koulussa voivat sytyttää kipinän, joka kantaa korkeakouluun ja työelämään asti”, Alanne sanoo.

    Myös Alanteen mielestä verkostoilla on suuri merkitys yrittäjän kasvupolulla. Vaikka verkostoituminen ei heti tuo euroja, se voi avata ovia ja vahvistaa uskoa omaan tekemiseen.

    Tapahtuman yhtenä teemana oli myös tekoälyn kasvava rooli luovilla aloilla. Uusi teknologia herätti kysymyksiä eettisyydestä ja tekijänoikeuksista myös Liekkipiste-tapahtuman aikana, mutta Alanne muistuttaa, ettei tekoäly ole uhka, vaan työkalu.

    “Tärkeää on oivaltaa, mikä tekee omasta osaamisesta ainutlaatuista. Tekoäly ei voi viedä sitä, mikä on syvästi inhimillistä ja henkilökohtaista”, Alanne toteaa.

    Käyttökelpoisia liikeideoita lyhyessä ajassa

    Minna Paakkola
    Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Minna Paakkola. Kuva: Maaria Tuisku.

    Liekkipiste-tapahtuman kruunasi Mirva Grannin ja Minna Paakkolan vetämä innovointityöpaja, jossa osallistujat keksivät muutamassa tunnissa uusia liiketoimintaideoita. Ideat pitchattiin raadille, johon kuuluivat Katja Lindholm, Marjo Määttä ja Eemeli Alanne sekä Kuusamon Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaisa Niemelä.  

    Ryhmien lennokkaita ideoita siivitti eteenpäin tekoäly, jota käytettiin muun muassa ideoiden hiomiseen ja prototyyppien luomiseen.

    ihmiset kuuntelevat ulkona pitchaajaa
    Työpajoissa syntyi jopa valmis sovelluksen prototyyppi. Kuva: Minna Kilpeläinen.

    “Oli hienoa nähdä, kuinka osallistujat ottivat tekoälyn heti osaksi ideointiaan”, Eeva Leinonen sanoo.

    Ideoiden arvioinnissa korostettiin kaikkien ryhmän jäsenten osaamista, rahoitus- ja toteuttamiskelpoisuutta, asiakasnäkökulmaa, tekoälyn käyttöä, innovatiivisuutta ja luovuutta. 

    Parhaimmalle pitchaukselle luvattiin pieni palkinto, mikä innosti osallistujia panemaan parhaansa peliin. Pelkkä luova idea ei kuitenkaan taannut voittoa, sillä pitchauksessa oli tärkeää yhdistää kaikkien ryhmän jäsenten tietotaito ja luoda sen pohjalta yhteinen konsepti.

    Aivoriihien lopputuloksena syntyi ideoita aina liikkuvan rauhoittumisen tilasta tuulivoimalapuistojen taidekierroksiin. Voittajaidean kehitteli ryhmä, joka loi tekoälyn avulla toimivan prototyypin LuontoMun-sovelluksesta, joka pelillisti kasvien tunnistamisen.

    Ekosysteemejä, ei yksittäisiä kipinöitä

    LuovAIn!-hankkeen tavoitteena on rakentaa tekoälyn ja luovuuden ekosysteemiä, jossa tieto, kokeilut ja ihmiset liikkuvat vapaasti. Myös KASVA:lle on tärkeää synnyttää toimivia yrittäjien verkostoja. Liekkipiste-tapahtumassa nämä tavoitteet toteutuivat hyvin, sillä tekoälyä hyödynnettiin käytännönläheisesti, yrittäjyydestä keskusteltiin innostuneesti ja uusia tuttavuuksia solmittiin rennossa tunnelmassa.

    ihmiset keskustelemassa iloisesti
    Ryhmien kokoonpanot olivat monialaisia. Yhteinen sävel löytyi kuitenkin nopeasti. Kuva: Minna Kilpeläinen.

    ”On hienoa nähdä, että tapahtuman lopussa nousi esiin osallistujien oma toive jatkosta. Yrittäjät halusivat pitää yhteyttä, kehittää ideoita yhdessä ja jatkaa dialogia”, Grann ja Paakkola iloitsevat.

    Liekkipiste muistutti meitä siitä, että luovuus ei ole yksinäistä puurtamista, vaan yhteistä kipinöintiä. Kun sen yhdistää uusimpiin työkaluihin ja rohkeisiin verkostoihin, syntyy liekki, joka valaisee pitkälle tulevaisuuteen.

    Roadshow jatkuu – pysäkkejä myös ulkomailla

    Eeva Leinonen oli tyytyväinen siihen, että Liekkipiste-tapahtumassa saatiin kokeilla monenlaisia Roadshow-elementtejä. Rukan Salongissa oli esillä LuovAIn!-hankkeen AINO-tekoäly, joka loi kuvia kokeilijan pyynnöstä. Osallistujat saivat halutessaan käydä testaamassa AINO:a.

    pehmolelu ja screen
    AINO-tekoäly ottamassa komentoja vastaan. Kuva: Maaria Tuisku.

    “Kaikissa meidän Roadshowssa on jotain, mitä pääsee itse kokeilemaan. Nyt se oli tämä meidän työpajamme. Myöhemmin tuomme lisää AINO:n tyyppisiä showroom-elementtejä”, Leinonen sanoo.

    LuovAIn!-hankkeen Roadshow kiertää yli kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea ja huipentuu Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026. Luvassa on kansainvälisiäkin pysäkkejä muun muassa syyskuussa 2025 Prahan Creative Skills Week -tapahtumassa.

    Roadshow-tapahtumissa nostetaan keskiöön paitsi hankkeessa koottu tieto, myös paikallinen osaaminen, menestyneet caset ja hyvät käytännöt. Samalla alan toimijat verkostoituvat keskustelujen yhteydessä ja saavat myöhemmin vertaistukea syntyneistä kumppanuuksista. Osallistujien kanssa keskustellaan myös laajemmin tekoälyn tuomista muutoksista muun muassa työn sisältöihin, organisoitumiseen, vastuullisuuteen ja eettisyyteen.

    ryhmäkuva
    LuovAIn!-hankkeen Minna Kilpeläinen, Susanna Virkki, AINO, Markus Sjöberg ja Eeva Leinonen olivat iloisia tapahtumasta.
    Kuva: Maaria Tuisku.

    Kirjoittajat: Maaria Tuisku ja Minna Kilpeläinen, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

    Artikkelikuva: Maaria Tuisku

  • LuovAIn! mukana Lahden MYRSKYN ARMOILLA tapahtumassa

    LuovAIn! mukana Lahden MYRSKYN ARMOILLA tapahtumassa

    Keskiviikkona 9.4.2025 Lahden LAB:n kampusalueella oli monialaista tiedepöhinää, kun lukion toisen vuosikurssin opiskelijat kokoontuivat ratkomaanfiktiivisen Poukaman kaupungin kriisitilannetta rajuilman jäljiltä. Eri yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat, tutkijat ja asiantuntijat olivat valmistelleet lukiolaisille eri alojen teemallisia työpajoja.

    Lahden JunnuYliopiston järjestämässä tiedetapahtumassa lukiolaisilla oli mahdollisuus päästä oppimaan ja kokemaan, mikä on yhteistyön ja monialaisen asiantuntijuuden merkitys kriisi- ja katastrofitilanteessa selviytymiseen. Katastrofitilanteen ratkaisemiseen tarvitaan muun muassa sosiaali- ja terveysalan, ympäristöalan, puu- ja rakennustekniikan, tietotekniikan, ravitsemustieteen, insinööritieteiden, viestinnän ja palvelumuotoilun osaajia.

    Jokainen lukiolainen osallistui kahteen, etukäteen valitsemaansa työpajaan. Yhteensä työpajoja on yli 20.

    LuovAIn!-hankkeen työpajassa lukiolaiset hyppäsivät asiantuntijan rooliin suunnittelemaan tulevaisuuden myrskynkestävää kaupunkia tekoälyn avulla. Työpajan tavoitteena oli luovan ongelmanratkaisun avulla ratkaista, miten tulevaisuutta rakennetaan, että se kestää erilaiset kriisitilanteet, ilmaston muutokset ja haasteet?

    Työpaja alkoi johdantoluennolla, jossa käytiin läpi tekoälyn perusteita, kuten erilaiset kielimallit, hyvät promptaukset ja sen hyödyntämistä tiedon haussa, suunnittelun apuna ja konseptikuvien generoinnissa. Tämän jälkeen ryhmät pääsivät ideoimaan ja suunnittelemaan tekoälyä hyödyntäen kehittämäänsä kohdetta, joka saattoi olla tietty alue tai julkinen rakennus (esim. tulevaisuuden sairaala, koulu tai urheiluhalli).   

    Työpajan kulku ja tehtävät

    1. Suunnitelkaa myrskynkestävän kaupungin pienoismalli tekoälyn avulla.  (15 min), käyttäkää ChatGPT:tä ja Copilotia tiedonhakuun ja suunnitteluun
    2. Rakentakaa fyysinen pienoismalli käytettävissä olevista materiaaleista. (1 h 30 min)
    3. Esitelkää pienoismallinne sekä tekoälyn tuottamat ideat työpajan lopuksi. Kuinka asukkaat toimivat myrskynkestävässä kaupungissa? (45 min)

    Aamupäivän työpajaan osallistui yhteensä 13 opiskelijaa ja iltapäivän 18 opiskelijaa. Ryhmien rakentamia pienoismalleja olivat mm. koulu, päiväkoti, lentokenttä ja urheiluhalli.

    Ryhmäläisten työskentelystä paistoi tekemisen meininki. Pienoismallien suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuivat ryhmän jäsenet aktiivisesti ja tasapuolisesti. Vaikka opiskelijoiden kommenteista kävi esille, että lopun esittely jännitti, jokainen ryhmä esitteli lopputuotoksensa erinomaisesti. Joissakin oli mielenkiintoinen tarina mukana.

    Jokainen osallistuja antoi vielä työpajan lopuksi palautteen post it lapulla:, mitkä fiilikset, mitä opit, miltä tekoälyn käyttö tuntui? Osallistujat kokivat työpajan kivaksi, koska sai tehdä ryhmässä, ideoida, käyttää luovuutta ja rakentaa konkreettinen pienoismalli käyttäen erilaisia materiaaleja. Aihe koettiin ajankohtaiseksi. Ajan vähyys haastoi suunnittelussa ja rakentamisessa. Tekoälyn käyttö jakoi mielipiteitä. Se koettiin hyödylliseksi ja toisaalta ’ärsyttäväksi’.

    Esimerkkejä palautteista

    Pajan pitäjät antoivat hyviä vinkkejä tekoälyn kanssa. Olisi voinu olla enemmän aikaa rakentamiseen ja vähemmän esittelyjä

    Monipuolinen työpaja, joka oli opettavainen ja jossa sai käyttää omaa luovuutta

    Monipuolinen sisältö ja toteutustapa oli hauska ja luova. Legot oli hyvä lisä 🙂
    Pretty awesome! Good job!”

    Luova työskentely oli kivaa, ideointi mielenkiintoista, tekoälyn kanssa tekeminen mieluisaa ->eri näkökulmia omiin ajatuksiin

    Oli kiva tehdä rakennuksia ja käyttää erilaisia materiaaleja hahmotukseen. Tekoäly ei ehkä toiminut halutulla tavalla

    Ihan hauskaa, vaikka tekoälylle menetettiinki hermot

    Kiva kun sai olla luova. Sai chatgpt:ltä hyviä ideoita. Sai vinkkejä, miten käyttää tekoälyä. Materiaalia oli tarpeeksi

    LuovAIn!-hankkeen kannalta, tällainen työpajan toteuttamistapa toimi hyvin tulevien roadshow tapahtumien yhden osa-alueen pilotoinnissa. Saimme testattua roadshowta varten konseptin, menetelmien, työkalujen, vuorovaikutteisuuden ja luovan prosessin toimivuutta. Osallistujilta kerätty palaute ja omat havainnot toivat myös arvokasta tietoa.

    Kuvat: Minna Kilpeläinen ja Eeva Leinonen

  • Näin lainsäädännön ja tekijänoikeuksien asiantuntijat katsovat luovan työn tulevaisuuteen

    Näin lainsäädännön ja tekijänoikeuksien asiantuntijat katsovat luovan työn tulevaisuuteen

    Rajaton luovuus: Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – Kuka omistaa luovuuden? -tilaisuuden antia. 27.5.2025 Turku

    Tekijänoikeuslainsäädännön asiantuntijat ovat harvinaisen yksimielisiä yhdestä asiasta: generatiivinen tekoäly on täällä, ja se muuttaa maailmaamme ennennäkemättömällä vauhdilla. Samalla kun hämmästelemme tekoälyn kykyä luoda tekstiä, kuvaa ja musiikkia, kulissien takana leijuu perustavanlaatuinen kysymys: kenen työllä nämä koneet oppivat ja kuka siitä hyötyy? Tekijänoikeuslainsäädännön nykytila ja tulevaisuuden näkymät – EU Komission Miriam D’Arrigon, OKM:n Aura Lehtosen ja Cuporen Tiina Kaution puheenvuorojen valossa – piirtävät kuvan monimutkaisesta haasteesta, mutta tarjoavat myös selkeän polun kohti tasapainoisempaa tulevaisuutta.

    Nykytilan ristipaine: Laki jäljessä, tekijät huolissaan

    Tekoälymallien opetusprosessi on ytimeltään datan massiivista hyödyntämistä. Ne koulutetaan valtavilla, jopa miljardien lähteiden aineistoilla, jotka on kerätty julkisesta internetistä. Esille nostettu ongelma on ilmeinen: suuri osa tästä sisällöstä on tekijänoikeuden suojaamaa, ja luvan kysyminen jokaiselta oikeudenhaltijalta erikseen on käytännössä mahdotonta.

    EU:n lainsäädäntö tarjoaa tällä hetkellä yhden työkalun tähän pulmaan: tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen (TDM-poikkeus). Se sallii suojattujen teosten käytön louhintatarkoituksiin tietyin ehdoin. Kuitenkin, kuten asiantuntijat huomauttavat, tätä poikkeusta ei ole alun perin suunniteltu kaupallisten tekoälytuotteiden kehitykseen. Tämä juridinen harmaa alue on jättänyt luovan alan toimijat ansaittuun huoleen. Kun koulutusaineistojen läpinäkyvyys puuttuu ja korvausmalleja ei ole, on vaarana, että luovan työn arvo rapautuu ja ansaintamahdollisuudet heikkenevät.

    Tulevaisuuden suunta: Tekoälyasetus ja koneluettava metatieto

    Toivoa on kuitenkin näkyvissä. Elokuussa 2025 sovellettavaksi tuleva EU:n tekoälyasetus tuo mukanaan merkittäviä velvoitteita tekoälyn kehittäjille. Se edellyttää tekijänoikeuksien kunnioittamista ja pakottaa palveluntarjoajat julkaisemaan yksityiskohtaiset yhteenvedot koulutuksessa käytetyistä aineistoista.

    Kriittisin uudistus on kuitenkin oikeudenhaltijoiden ”opt-out”-oikeuden vahvistaminen. Tämä mekanismi antaa tekijöille mahdollisuuden kieltää teostensa käytön tiedonlouhinnassa. Tässä piilee koko järjestelmän ydin ja samalla sen suurin haaste: miten tämä kielto toteutetaan tehokkaasti massiivisten data-aineistojen maailmassa?

    Vastaus, joka asiantuntijapuheenvuoroista nousee kirkkaasti esiin, on teknologinen: koneluettavat tunnisteet ja metatieto.

    Infrastruktuuri on kaiken A ja O

    Lainsäädäntö luo puitteet, mutta se ei yksin ratkaise ongelmaa. Todellinen läpimurto piilee asiantintijoiden mukaan siinä, että tekijänoikeustieto upotetaan osaksi digitaalista sisältöä itseään. Kun teoksen metatiedoissa on selkeä, koneen automaattisesti lukema merkintä (esim. ISCC-, ISNI- tai ISWC-tunnisteen avulla) siitä, että sen käyttö louhintaan on kielletty, ”opt-out”-oikeudesta tulee todellinen ja tehokas työkalu.

    TunnisteMitä yksilöi?Esimerkki
    ISWC (International Standard Musical Work Code)Musiikkiteos (sävellys/sanoitus)”My Way” -kappaleen rakenne
    ISNI (International Standard Name Identifier)Tekijä tai organisaatio (henkilö/yhteisö)Kirjailija J.K. Rowling
    ISCC (International Standard Content Code)Digitaalinen sisältö (yksittäinen tiedosto)aurinko_rannalla_final_v2.jpg -kuvatiedosto

    Tämä ei ole pelkästään puolustusmekanismi, vaan se luo perustan täysin uusille markkinoille. Kun oikeudenhaltijoilla on aito valta päättää teostensa käytöstä, he voivat kieltämisen lisäksi myös antaa luvan käyttöön – korvausta vastaan. Tekoälykehittäjät tarvitsevat laadukasta ja laillisesti hankittua dataa, ja hyvin toimiva metatietoinfrastruktuuri mahdollistaisi lisensointimarkkinoiden syntymisen. Tällöin teosten käyttö koulutusaineistona ei olisi enää yksisuuntaista, vaan kaupankäynnin ja yhteistyön kohde.

    Matka kohti reilua tekoälyn aikakautta ei ole ensisijaisesti juridinen taistelu teknologiaa vastaan. Se on rakenteellinen prosessi, jossa lainsäädännön kehitys ja teknologisen infrastruktuurin rakentaminen kulkevat käsi kädessä. Luomalla avoimet ja yhteensopivat standardit metatiedolle voidaan asiantuntijoiden mukaan varmistaa, että tekoälyn vallankumous ei tapahdu luovan työn kustannuksella, vaan että se voi tulevaisuudessa myös tukea sitä. Tämä voi olla ainoa kestävä tapa turvata sekä innovaation että inhimillisen luovuuden tulevaisuus.

  • RumART25– hyvän maun rajoilla          

    Aika: 2.-28.6.2025 ma-pe klo 12-18, la klo 12-17

    Paikka: Kaupunkiolohuone, IsoKarhu, 2.krs

    Järjestäjä: Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys (PTTY)

    Yhteistyössä: Kaupunkiolohuone ja Galleria Ars Pori, Turun yliopiston hankkeet LuovAIn! ja Satakuntabrändi, Taikerit (Taike), Taito Satakunta, Porin kaupunginkirjasto

    Koko tapahtumasarjan tarkoituksena on keskittää huomiota ”rumuuden” käsitteeseen, joka on erityisen kiinnostava, koska se avaa mahdollisuuden tarkastella, miten mm. esteettisiä normeja rakennetaan, kiistetään ja uudelleen muotoillaan. Olipa kyseessä sitten taide, kaupunkikuva tai eettiset ulottuvuudet.

    Tapahtuman sisältöä

    • taiteen kierrätyspiste
    • näyttely Taidetta satakuntalaisista kodeista -> kaikille avoin näyttelykutsu
    • taiteilijoiden omasta mielestä rumien teosten näyttely
    • mahdollisuus järjestää verkostoitumistapahtumia ja muita tilaisuuksia

    Ohjelma:

    Pop up -kirjastopäivä ke 4.6. klo 13-17

    • RumART-kirjasto
    • omakustanteita ja marginaalisuuden teemaan liittyvää kirjallisuutta
    • Blackout Poetry – runo, joka nousee esiin toisen tekstin sanoista -> materiaali ja ohjeet
    • Järjestäjä: Porin kaupunginkirjasto ja Heli Leppiniemi, tapahtumatuotanto

    Luento ke 4.6. klo 16-17

    • Kitsin ja huonon maun aatehistoriaa Trimalchion pidoista Hello Kittyyn
    • alustaja: Max Ryynänen, kitsch-tutkija ja johtava yliopistolehtori, Aalto yliopist

    Paneelikeskustelu ke 4.6. klo 17-18

    • Rumuuden jäljillä – voiko taide edes olla rumaa? 
    • moderaattori: Max Ryynänen, kitsch-tutkija ja johtava yliopistolehtori, Aalto yliopisto
    • osallistujat:
    • Ullakaisa Kaarlela, ITE-taiteilija
    • Mika Rättö, muusikko, taiteilija
    • Maija Kasvinen, pj, Ars Pori ry
    • Järjestäjä: PTTY

    Verkostoitumistapahtuma ke 4.6.

    • Porin taidemafia
    • paikalliset taide- ja kulttuuritoimijat
    • Järjestäjä: Taikerit-hanke, Taike

    Työpajalauantai 7.6. klo 12-17

    • Tuunaa taidetta
    • materiaalimaksu 10 €
    • vetäjät: Savisiipi, Teijan Tekemää, Sirkka Leivo-Jokimäki
    • Rumat sanat -sanataidetyöpaja, vetäjät Outi Lähteenlahti ja Paula Kaukiainen
    • Taito Satakunta: Rumasta kaunista
    • kunnostaminen, korjaaminen, parsinta
    • Järjestäjä: PTTY

    Väittelytilaisuus ke 11.6. klo 16-17

    • Puhu ruma kauniiksi
    • Järjestäjä: ARS Pori ry

    Stand up ke 11.6. klo 17-18

    • Ruma stage
    • n. 5-10 min / esiintyjä
    • lyhyitä rumia teatterikohtauksia, rumaa Stand upia, rumia nukkeja, puvustuksia, maskeerauksia jne.
    • Järjestäjä: Taikerit-hanke

    Verkostoitumistapahtuma ke 11.6.

    • Satakunnan esittävän taiteen toimijat
    • vastuu: Taikerit

    Kuorobattle to 12.6. klo 15-16 tai 17-18

    • Porin Seudun Laulutaidottomien Sekakuoro
    • kuoronjohtaja Johanna Siitari
    • muita kuoroja tai kokoonpanoja?
    • Järjestäjä: PTTY ja Kaupunkiolohuone

    Luento to 12.6. klo 16-17

    • Satakunta ja epäpaikat
    • luennoitsija: FT Hannu Linkola, UTU
    • epäpaikan määritelmä
    • paikat, joilla ei ole paikallista identiteettiä, esim. ABC-huoltoasemat
    • vastuu: Satakuntabrändi -hanke / TSE Pori, Turun yliopisto

    Työpaja ke 18.6. klo 14-18

    • Tekoälyn generoima musiikki – rumaa vai ei?
    • rumaa ääniestetiikkaa
    • muusikko Pasi Salmi
    • tekoälymusiikki & kauneus/rumuus/taide/rappio -teema
    • demoesimerkkejä
    • työpajoissa hyödynnetyt sanateokset muutetaan AI:n avulla musiikiksi ja lauluiksi
    • vastuu: LuovAIn! -hanke / TSE Pori, Turun yliopisto

    Päätöskaronkka ke 25.6.

    • Tämä päättyy rumasti
    • Suomi Areena -viikko                           

    Kauneutta outouden laaksossa

    LuovAIn!-hanke tuo tekoälyn taiteen kentälle. Onko tekoälyn tekemä rumaA?

    Lisätietoja:

    Susanna Virkki, susanna.virkki@utu.fi, 050 477 1964

    Ville Kirjanen, ville.kirjanen@taike.fi, 040 726 5115

  • Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – kuka omistaa luovuuden? 

    Taide, teknologia ja tekijänoikeudet – kuka omistaa luovuuden? 

    Kirjoittaja: Lauri Järvilehto

    Generatiivisen tekoälyn läpimurto on herättänyt monia kysymyksiä siitä, kenelle kuuluu oikeus ansaita luovan työn tuloksilla ja hallita niitä – esimerkiksi kirjoituksilla, kuvilla ja musiikilla. Yhtäältä kysymys siitä, kuka omistaa tekoälyn tuottaman sisällön on yhä pitkälti auki. Toisaalta auki on myös mittava määrä eettisiä ja juridisia kysymyksiä siitä, kenen töitä saa käyttää tekoälyn kouluttamiseen ja millä ehdoilla. 

    Kuka omistaa tekoälyn tuotannon? 

    Tekoälyn tuottaman sisällön osalta on nyt tehty kaksi tärkeää ennakkopäätöstä. Harmi vain, että ne ovat täysin vastakkaiset. USA:n tekijänoikeustoimisto linjasi alkuvuodesta 2025, että tekoälyn tuottamalla sisällöllä ei ole tekijänoikeutta. Jos siis olisin esimerkiksi generoinut tämän tekstin tekoälyllä, kuka vaan voisi ottaa siitä osia ja julkaista niitä omissa nimissään. Kiinalaiset oikeusistuimet ovat sen sijaan linjanneet, että tekoälyn käyttäjälle syntyy tekijänoikeus tuotokseen. EU seuraa tällä hetkellä amerikkalaista käytäntöä. 

    Tekoälyn tuottamaan sisältöön voi kuitenkin syntyä tekijänoikeus muunteluoikeuden kautta. Jos siis luova tekijä muokkaa työtä riittävästi, siihen syntyy tekijänoikeus. Mitä ”riittävästi” tarkoittaa ratkaistaan viime kädessä oikeusistuimen toimesta, jos asiasta syntyy riita. Tekoälyä voi siis käyttää sekä tekijänoikeusvapaan sisällön luomiseen että työkaluna tekijänoikeudella suojatun sisällön luomisen osana. 

    Yksi kinkkinen kysymys tekoälyn luomusten tekijänoikeuden tiimoilta on myös se, voiko tyylin suojata tekoälyllä. Esimerkiksi taannoin vallinnut Hayao Miyazaki -tyyppisten kuvien villitys herättää kysymyksen siitä, tulisiko Miyazakin pystyä suojaamaan teostensa tyyli, koska se on niin tunnistettava, että sitä on tekoälyllä mahdollista jäljitellä. Tämä ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista, mutta keskustelua asiasta käydään varmasti lähitulevaisuudessa. 

    Saako tekoälyä kouluttaa tekijänoikeuden alaisella materiaalilla? 

    Kysymys tekoälyn koulutuksesta on vielä mutkikkaampi. Tästä syystä käynnissä on lukuisia oikeusjuttuja, joissa taiteilijat pyrkivät saamaan korvauksia teostensa käytöstä tekoälyn kouluttamiseen. Tämä on kuitenkin ongelmallista ainakin kahdesta syystä. Ensimmäinen on taloudellinen, toinen eettis-teknologinen. 

    Taloudellinen kysymys teosten käytön korvaamisesta tekoälyn kouluttamiseen palautuu siihen, mikä osa tekoälyn tuotoista katsotaan korvaukseksi tekijöille ja miten korvausosuudet tilitetään. Samantapainen ongelma oli viitisentoista vuotta sitten musiikkiteollisuudessa, kun streaming-palvelut yleistyivät. Se ratkaistiin lopulta tilittämällä oikeudenomistajille korvauksia eräänlaisen painotetun pro rata -järjestelmän mukaan perustuen siihen, kuinka kukin kappale soi. 

    Tämä menetelmä ei kuitenkaan sovi tekoälyn käyttöön. Syitä on kaksi. Ensimmäinen on, että tekoälyn koulutus vaatii niin järjettömän määrän materiaalia, että pro rata -tilitys johtaisi muutamien senttien korvauksiin taiteilijaan kohti. Esimerkiksi kuvanluonnin tekoälypioneeri Stable Diffusionin luoneen Stability AI:n liikevaihto on ollut parhaimmillaan noin 44 miljoonan euron luokkaa. Järjestelmän ensiversiota koulutettiin 2.3 miljardilla kuvalla. Vaikka siis firman koko liikevaihto tilitettäisiin kuvat luoneille taiteilijoille, jäisi kullekin käpälään alle 2 senttiä vuodessa per kuva. Ja vaikka markkinajohtaja OpenAI tilittäisi koko 3,7 miljardin euron liikevaihtonsa oikeudenomistajille, jäisi siitäkin käteen vain 1,6 € vuodessa per kuva. Tosin OpenAI:n harjoitusdatan määrä on luultavasti kertaluokkaa tai kahta Stable Diffusionia suurempi, joten 

    korvaussummaa pitäisi korjata sen verran alaspäin. Ja tietenkään yksikään tekoälyfirma ei voi tilittää koko liikevaihtoaan, koska sen jälkeen firmaa ei enää ole. 

    Toinen ongelma pro rata -malliin on, että toisin kuin Spotifyllä, joka voi katsoa suoraan analytiikastaan, kuinka monta kertaa kukin kappale on soinut, tekoälyt eivät toimi näin. Tästä päästäänkin tekoälyn kouluttamisen eettis-teknologiseen tekijänoikeuskysymykseen. 

    Miten tekoäly oikeasti oppii? 

    Mediassa esiintyy yhä huuhaaväitteitä siitä, että tekoälyt etsivät ja käyttävät tekijänoikeuden alaisia teoksia. Virhepäätelmä syntyy siitä, että ihmiset vertaavat mielessään helposti tekoälyä Googleen tai Spotifyyn. Kyse on kuitenkin täysin erilaisesta teknologiasta. Itse asiassa yhdelläkään tekoälyratkaisulla ei ole mitään pääsyä harjoitusaineistoonsa – sen enempää kuin ihmiselläkään on kaikkiin kokemuksiinsa. 

    Sen sijaan tekoäly koulutetaan luomalla tilastolliseen yleisyyteen perustuva koneoppimisalgoritmi, joka pystyy oppimansa perusteella luomaan sisältöä sen mukaan millä aineistolla se on koulutettu – tekstillä, kuvilla, videolla tai äänellä. Tietyssä mielessä tekoälyn koulutusprosessi on siis hyvin samanlainen kuin ihmisen oppiminenkin. 

    Yksikään taiteilijanero ei ole putkahtanut maailmaan pensseli hyppysissään ja todennut äidilleen: ”Pistäpä tänne kanvaasi niin tempaisen mestariteoksen.” Luovuus edellyttää laaja-alaista altistumista taiteelle – eli sille, mitä muut ovat tehneet aiemmin. Toisin sanoen, tekoälyn oppiminen on rinnastettavissa siihen, kun ihminen käyskentelee taidegalleriassa tai lukee lempiteostaan. 

    Lopuksi 

    Uudet tekoälyteknologiat haastavat mittavassa määrin luovia aloja. On mahdollista, että jopa vallitsevat tekijänoikeuskäytännöt tulevat muuttumaan tämän johdosta. Yllä linjatut kysymykset ovat eettisesti mutkikkaita, eikä niihin ole yhtä yksiselitteisiä ratkaisuja. Viime kädessä ratkaisut tekevät ensi sijassa oikeusistuimet, ja pitkällä tähtäimellä lainsäätäjät. 

    Toivottavasti lopputulema mahdollistaa kuitenkin mahdollisimman monenlaisten luovan ilmaisun muotojen yhteiselon rinta rinnan. Parhaassa tapauksessa tekoäly on aivan uudenlainen työkalu itseilmaisuun, jolla oman taiteellisen ilmaisun rajaa voi viedä paljon kauemmaksi kuin koskaan aiemmin.

  • Luovien ja kulttuurialojen Innovation Forum -tapahtuman antia (EIT C&C)

    Luovien ja kulttuurialojen Innovation Forum -tapahtuman antia (EIT C&C)

    EIT Culture & Creativityn järjestämässä innovaatiofoorumissa 22.-23.4.2025 oli koolla monipuolisesti eurooppalaisten luovien ja kulttuurialojen toimijoita pk-yrityksistä yliopistoihin, aluekehittäjiin ja eurooppalaisten verkosto-organisaatioiden edustajiin Ranskan Nizzassa. Käytännön järjestelyistä vastasi EIT C&C:n perustajiin kuuluva https://min4ci.univ-cotedazur.eu/  Kaksipäiväisen foorumin useissa paneelikeskusteluissa jaettiin hyviä käytänteitä sekä kuultiin monipuolisia näkökulmia tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja käsillä oleviin haasteisiin. Tässä artikkelissa tuodaan esille joitakin poimintoja tapahtumasta.

    Innovaatiofoorumin teema – Luovuus kohtaa kiertotalouden – korosti kulttuuri- ja luovien alojen potentiaalia ajaa siirtymää kohti kiertotaloutta. Tässä yhteydessä pohdittiin, miten luovat alat voivat vahvistaa taloudellista resilienssiä, edistää sosiaalista osallisuutta ja muovata uusia arvoketjuja ja liiketoimintamalleja. Aloitustilaisuudessa ajatuksia herättävän KeyNote-puheen piti hollantilainen arkkitehti ja professori Winy Maas, joka mm. esitteli visioita ”hyper-kiertotaloudesta” ja ”biotopiasta”.

    Teknologialla, mukaan lukien digitalisaatio ja AI, nähtiin merkittävä rooli sekä mahdollisuuksien luomisessa että haasteisiin vastaamisessa. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen kulttuuriperinnön alalla nousi esiin yhtenä mahdollisuutena. Esimerkiksi digitaaliset mallit voivat auttaa säilyttämään uhanalaista perintöä ja tarjota uusia tapoja hallinnoida ja esitellä sitä. Lisäksi pohdittiin, miten AI:ta voidaan hyödyntää datan analysoinnissa potentiaalisten uhkien tunnistamiseksi kulttuuriperintökohteissa.

    Toisaalta, kuten myös LuovAIn!-hankkeen puitteissa on Suomessa paljon keskusteltu, digitalisaation haasteet, kuten tekijänoikeuskysymykset ja materiaalien uudelleenkäyttö, puhuttavat myös eri puolilla Eurooppaa. Erityisesti GenAI:n (generatiivisen tekoälyn) osalta osallistujia puhutti tekijänoikeuksien hallinta sekä syötteenä käytettävän että tuotetun sisällön näkökulmasta.

    Innovaatioiden edistämisessä korostettiin monialaista yhteistyötä ja verkostoitumista. Foorumissa tuotiin esiin erilaisia luovien- ja kulttuurialojen yhteistyömalleja ja -verkostoja, kuten EIT NEB Community ja Net4Society (HE Cluster 2 Community Platform), jotka mahdollistavat tiedon jakamisen ja kumppanuuksien luomisen eri alojen ja organisaatioiden välillä. Myös paikallisten monialaisten innovaatioiden edistämiseen keskittyvien hubien roolia luovien alojen toimijoiden yhdistämisessä pidettiin tärkeänä tulevaisuudessa. Näissä MIN4CI:n kaltaisissa hubeissa pyritään edistämään poikkialaista yhteistyötä taiteilijoiden, tutkijoiden, yritysten ja julkisen sektorin välillä.

    MindMap EIT C&C Innovation Forum

    Keskusteluissa nousi esiin, että luovien alojen innovaatioekosysteemi on monimutkaisempi kuin muilla aloilla. Tämän vuoksi tarvitaan uudenlaisia tutkimus- ja innovaatioagendoja, jotka ottavat huomioon alan erityispiirteet ja monitahoiset vaikutukset. Myös yhteiskunnallisen muutoksen ajurina luovilla aloilla on merkittävä rooli, ja innovaatioita tulisi tarkastella tässä laajemmassa kontekstissa.

    Rahoituksen monimuotoisuuden tärkeyttä korostettiin. Vaikka julkinen rahoitus on edelleen merkittävää, etsittiin myös uusia tapoja rahoittaa luovia hankkeita ja tapahtumia, erityisesti digitaalisen taiteen alalla. Business-enkeleitä esiteltiin yhtenä mahdollisena kanavana startup-yrityksille luovilla aloilla, vaikka sijoittajien ja luovien toimijoiden välinen ymmärrys liiketoiminnallisista rahoitusedellytyksistä ja kasvutavoitteista nähtiin kehityskohteena.

    Foorumissa EIT Culture & Creativity toi myös esille uuden Resilience Initiative’n, jonka tavoitteena on vahvistaa luovaa ja kulttuurista ekosysteemiä globaalien haasteiden edessä. Osana tätä aloitetta on Resilience Roadmaps -ohjelma, joka tukee organisaatioita ja luovia toimijoita omien resilienssistrategioiden kehittämisessä. Tapahtuman loppupuolella keskusteluissa painotettiin tarvetta uusille indikaattoreille ja mittareille, jotka paremmin kuvastavat luovien alojen toimintaa ja niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Perinteiset taloudelliset mittarit eivät välttämättä riitä arvioimaan luovien alojen innovaatioiden ja yhteistyön monimuotoisia tuloksia; sosiaalista, kulttuurista ja yhteiskunnallista arvoa.

  • RoboCanvas

    Samankaltaisuus:
    0%
    Taso: 1
    Elämät: 3
    Tavoite: 40%
    Väri:
    30s

    Taso suoritettu!

    Lopullinen samankaltaisuus: 0%
    Tarvittava samankaltaisuus: 0%

    GAME OVER

    Parhaiten saavutettu samankaltaisuus: 0%

    Ohjeet:

    Liikuta robottia nuolinäppäimillä. Kerää väripalloja vaihtaaksesi robotin maalausväriä ja maalaa taustalla näkyviä kuvioita mahdollisimman paljon niiden omilla väreillä. Sinulla on rajattu aika (30s) ja rajattu määrä elämiä. Kun samankaltaisuus ylittää tavoitteen, pääset seuraavalle tasolle. Onnea peliin!

  • Vibe coding – ohjelmoi itse luova projektisi

    Vibe coding – ohjelmoi itse luova projektisi

    ChatGPT:n kaltaiset kielimallit ovat tuoneet ohjelmoinnin jokaisen ulottuville. Tällaista uudenlaista ohjelmointia kutsutaan englanniksi termillä vibe coding. Termille ei ole vielä vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, mutta käännökset kuten fiiliskoodaus tai tekoälyavusteinen ohjelmointi kuvaavat sen ydintä: kyseessä on ohjelmointi, jossa tekoälymalli kirjoittaa koodin ihmisen antamien luonnollisen kielen ohjeiden perusteella.

    Tällöin tekijä — kuten luovan alan ammattilainen — ei välttämättä osaa perinteistä ohjelmointia lainkaan tai hallitsee vain perusteet. Hän kuvailee haluttua toimintoa tai lopputulosta, ja kielimalli generoi ehdotuksen tarvittavasta koodista.

    Mitä on vibe coding?

    Vibe coding ei ole pelkästään uusi tekninen työkalu vaan myös uudenlainen ohjelmoinnin paradigma. Termin toi laajempaan tietoisuuteen tekoälytutkija Andrej Karpathy alkuvuodesta 2025. Hän viittasi sillä tapaan, jossa ohjelmointia ei enää tehdä pelkästään eksplisiittisten komentojen ja algoritmien kautta, vaan vuorovaikutteisesti, dynaamisesti ja intuitiivisesti kielimallien avustuksella. Ohjelmoija ei välttämättä edes tiedä, miten tarkalleen jokin toteutetaan, vaan hän ”etsii oikeaa fiilistä” tai suuntaa keskustelua haluttuun lopputulokseen — ikään kuin säveltäisi sovellusta yhdessä koneen kanssa.

    Mahdollisuudet luoville tekijöille

    Vibe-koodaus avaa suuria mahdollisuuksia luovan alan tekijöille. Verkkosivujen, interaktiivisten mediakokemusten, pelien tai jopa yksinkertaisten mobiilisovellusten toteuttaminen voi onnistua ilman laajaa ohjelmointiosaamista. Kielimallit kuten ChatGPT, Claude, Gemini tai erityiset ohjelmointiin suunnatut työkalut kuten Cursor, Replit Ghostwriter tai GitHub Copilot kykenevät tuottamaan toimivaa ohjelmistokoodia eri kielillä.

    Jopa ilman aiempaa kokemusta ohjelmoinnista on mahdollista rakentaa yksinkertaisia verkkosivuja, käyttöliittymiä tai pelattavia demoversioita. Tämä madaltaa luovien kokeilujen kynnystä ja avaa täysin uudenlaisen kentän digitaaliselle taiteelle, kulttuurille ja designille.

    Rajoitteet ja realiteetit

    Vibe codingin rajat tulevat vastaan erityisesti suurissa tai monimutkaisissa ohjelmistoprojekteissa. Kielimallit eivät aina pysty hallitsemaan laajoja koodipohjia tai monimutkaista projektirakennetta. Lisäksi syntyvää koodia pitää usein yhdistää muihin järjestelmiin, testata huolellisesti ja varmistaa sen tietoturva – näitä asioita kielimallit eivät vielä kykene täysin automaattisesti toteuttamaan.

    Tämä ei kuitenkaan ole este luovan alan tekijälle, vaan osa oppimisprosessia. Vibe coding onkin erinomainen tapa oppia ohjelmoinnista tekemällä, vaikka itse projekti ei olisi täysin onnistunut. Se tarjoaa käytännönläheisen polun syventyä ohjelmointiin luovasta ja kokeellisesta näkökulmasta.

    Kuinka aloitan vibe-koodauksen?

    Lähes kaikki nykyiset kielimallit soveltuvat ohjelmointiin. Claude Sonnet 3.5/3.7, ChatGPT (GPT-4) ja Gemini Advanced ovat hyviä vaihtoehtoja. Monissa editoreissa, kuten VSCode, Xcode ja Replit, on sisäänrakennettuja tekoälyavusteisia ominaisuuksia. Ammattimaisemmat käyttäjät suosivat usein Cursoria, joka on suunniteltu erityisesti vibe-koodaukseen.

    Aloittaminen on yksinkertaista:

    1. Kuvaa ideasi: Aloita kertomalla kielimallille, millaisen sovelluksen tai verkkosivun haluat tehdä. Keskustele siitä, mitä sen pitäisi tehdä, miltä sen pitäisi näyttää ja mitä teknologioita haluat käyttää (jos tiedät).
    2. Anna mallin ehdottaa rakennetta: Hyvä kielimalli osaa ehdottaa arkkitehtuuria, teknologioita ja antaa valmiita koodiesimerkkejä.
    3. Testaa ja kokeile: Voit kopioida mallin tekemän koodin editoriin, ajaa sen, ja kysyä virheiden tai toimimattomuuden kohdalla jatko-ohjeita.
    4. Iteroi: Vibe coding on keskustelevaa. Älä pelästy virheilmoituksia – ne ovat osa prosessia. Palauta virhe mallille ja pyydä korjaus.

    Toimivan ohjelmiston tekeminen vaatii usein muutakin kuin koodia: palvelinasennuksia, tietoturva-asetuksia, käyttöoikeuksien hallintaa jne. Näissäkin kielimallit voivat auttaa, mutta vastuullinen käyttö edellyttää aina kriittistä otetta ja tarkistamista. Erityisesti tietoturva ja GDPR:n mukaiset käytännöt eivät välttämättä toteudu automaattisesti

    Vibe coding ei korvaa perinteistä ohjelmointia – se täydentää sitä. Se voi olla voimakas luovan ajattelun laajentaja, joka tekee ohjelmistokehityksestä saavutettavaa yhä useammalle.