Blog

”Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa”, Yle Areena                                                                                                                            

Filosofi ja muusikko, FT Lauri Järvilehto toimii Aalto-yliopistossa teknologiayrittäjyyden työelämäprofessorina. Hän on mukana Luovan työn tulevaisuus tekoälyn aikakaudella -hankkeen ohjausryhmässä ja tuo keskusteluun näkökulmia sekä tutkimuksen että luovan alan kokemustensa kautta. Lauri on työskennellyt 10 vuotta suomalaisessa musiikkibisneksessä, ja hänen päätutkimuskohteensa on ihmisen ajattelun ja tekoälyratkaisujen väliset yhteydet. 

Lauri Järvilehto on kirjoittanut useita bestseller-kirjoja, kuten Tee itsestäsi mestariajattelija, Upeaa työtä! ja Hauskan oppimisen vallankumous. Uusin kirja on nimeltään Mestariajattelijan työkalut (Tammi 2023). Helmikuussa 2023 ilmestyi myös uusi levy North Star Revisited. Hän on luennoinut ajattelun työkaluista ja niiden taustateorioista Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa sekä tieteellisissä konferensseissa ympäri maailmaa. 

Lauri kuvailee itseään ”toipuvaksi tekoälyskeptikoksi”. Hän on seurannut Piilaakson tekoälykehitystä yli 10 vuotta ja piti sitä pitkään ylihypetettynä. Käännekohta tapahtui vuonna 2022 generatiivisen tekoälyn esiinmarssin myötä. Elokuussa 2022 hän pääsi ensimmäistä kertaa käyttämään Midjourney-beta-versiota, mikä avasi hänen silmänsä tekoälyn todellisille mahdollisuuksille. Marraskuussa hän kokeili ChatGPT:tä heti sen julkaisun jälkeen ja hämmästyi sen kyvystä käydä keskustelua ihmisen kanssa. 

Laurin näkemykset tekoälystä luovassa prosessissa korostavat tarvetta avoimeen dialogiin, joustavaan lainsäädäntöön ja ihmisten tukemiseen muutoksessa. Hän uskoo, että rohkealla kokeilumielellä ja kriittisellä ajattelulla voimme navigoida tekoälyn tuomissa muutoksissa menestyksekkäästi. 

Tekoäly vaikuttaa ajatteluun ja luovaan työhön 

Lauri on havainnut, että tekoäly pystyy simuloimaan tiettyjä ihmisen intuitiivisen tai tiedostamattoman ajattelun verkostorakenteita riittävällä tarkkuudella. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia ymmärtää, mitä ajattelu oikeastaan on ja miten kielen sisäiset merkityssuhteet muotoutuvat. Hän näkee tekoälyn ikään kuin ”virtuaalisena alitajuntana”, joka voi laajentaa ihmisen assosiaatiokapasiteettia luovassa työssä. Tämä on erityisen merkittävää, koska luova ajattelu perustuu pitkälti intuitiivisiin ja tiedostamattomiin prosesseihin. 

Laurin tutkimus keskittyykin siihen, miten aivot ja tietokoneet eroavat toisistaan, mutta miten mikroprosessoripohjaisella laskennalla voidaan mallintaa monia tosielämän ilmiöitä. Hän käyttää esimerkkinä digitaalisen musiikin tallennusta ja toistoa: vaikka musiikki tallennetaan matemaattisina arvoina, lopputulos on ihmiskorvalle erottamaton alkuperäisestä. Tammikuussa häneltä ilmestyy kirja ”Konemieli”, jossa hän syventyy näihin teemoihin ja pohtii tekoälyn ja ihmisen ajattelun suhdetta. 

Tekoälymallien mahdolliset vinoumat voivat johtaa esimerkiksi stereotypioiden vahvistumiseen. Lauri korostaa käyttäjän vastuuta tässäkin asiassa ja pitää tärkeänä, että tekoälyn tuottamaa sisältöä tarkastellaan kriittisesti. 

Lauri toteaa, että tekoäly mahdollistaa sisällön manipuloinnin tavalla, joka voi hämärtää todellisuuden ja fiktion rajoja. Tämä asettaa haasteita erityisesti journalismille ja vaatii medialukutaidon vahvistamista. Hän peräänkuuluttaa tekoälylukutaitoa, jotta käyttäjät ymmärtävät, mikä tai kuka heidän kanssaan ”keskustelee”. 

Eettiset kysymykset vaativat kriittistä ajattelua 

Lauri korostaa, että tekoälyn käyttö edellyttää kriittistä ajattelua ja ymmärrystä sen rajoituksista. Tekoälymallit, kuten ChatGPT, perustuvat tilastollisiin malleihin ja voivat tuottaa ”hallusinaatioita” eli virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Siksi käyttäjän on tärkeää varmistaa faktat luotettavista lähteistä ja ymmärtää, että vastuu päätöksistä on aina ihmisellä. Tekoälyä voidaan käyttää sparrauskumppanina ja ajattelun laajentajana, mutta lopullinen arviointi ja päätökset tulee tehdä itse. 

Tekijänoikeuskysymyksissä on Järvilehdon mukaan kaksi keskeistä näkökulmaa: 

1. Tekoälyn käyttö ja tekijänoikeudet: Vaikka tekoäly generoi sisältöä matemaattisten mallien avulla eikä suoraan kopioi olemassa olevia teoksia, on mahdollista, että se tuottaa vahingossa sisältöä, joka muistuttaa liikaa olemassa olevaa materiaalia. Käyttäjän tulee olla tietoinen tästä riskistä ja välttää tietoisesti tai tiedostamattaan tekijänoikeuksien loukkaamista. Esimerkiksi tunnettuja hahmoja tai tavaramerkkejä ei saa käyttää ilman lupaa. 

2. Tekoälyn koulutusdata ja tekijänoikeudet: On keskusteltu siitä, onko oikein käyttää tekijänoikeuden alaista materiaalia tekoälymallien kouluttamiseen. Yksi näkökulma vertaa tätä ihmisen oppimiseen: emme maksa tekijänoikeuskorvauksia siitä, että opimme uutta tietoa. Toisaalta yritykset hyötyvät taloudellisesti tästä datasta, mikä herättää eettisiä kysymyksiä. 

Lauri suosittelee esimerkiksi Googlen käänteisen kuvahaun käyttöä tarkistaakseen, muistuttaako tekoälyn generoima kuva liikaa olemassa olevaa teosta. Tämä on pieni vaiva, mutta auttaa välttämään tekijänoikeusrikkomuksia. Hän painottaa, että vastuu on aina käyttäjällä, eikä tekoälyjärjestelmillä ole omaa arvomaailmaa tai eettistä viitekehystä. 

Onko EU:n tekoälyregulaatio liian tiukka? 

Lauri on huolissaan Euroopan unionin tiukasta tekoälyregulaatiosta. Hän huomauttaa, että liiallinen sääntely saattaa hidastaa innovaatioita ja estää eurooppalaisia yrityksiä kehittämästä kehittyneitä tekoälyratkaisuja. Esimerkkinä hän mainitsee OpenAI:n uuden ominaisuuden, joka ei ole saatavilla EU:ssa säädösten vuoksi. Laurin mielestä tarvitaan ketterämpää lainsäädäntöä, joka mahdollistaa innovoinnin mutta ottaa huomioon eettiset näkökulmat. Hän toivoo, että teknisiä asiantuntijoita otetaan mukaan päätöksentekoon. 

Lauri painottaa, että tekoälyn soveltaminen vaihtelee toimialoittain ja vaatii tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi juridiikassa tekoälyn tuottamaa sisältöä tulee käyttää erityisen varovaisesti, koska virheet voivat johtaa vakaviin seuraamuksiin. Luovilla aloilla tekoälyä voidaan käyttää vapaammin, mutta silloinkin on huomioitava eettiset ja tekijänoikeudelliset näkökulmat.  

Kuinka varautua tulevaisuuteen? 

– Rohkea kokeilumieli ja kriittinen ajattelu: Laurin mielestä tarvitaan sekä yksilö- että organisaatiotasolla rohkeutta kokeilla uusia työkaluja, mutta samalla kriittistä ajattelua niiden rajoitusten ymmärtämiseksi. Hän korostaa, että on tärkeää päivittää omia näkemyksiä ja olla joustava muuttuvassa ympäristössä. 

– Tekoäly ja työmarkkinat: Lauri keskustelee tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin. Hän toteaa, että tekoäly ei vie ihmisten töitä sinänsä, vaan ihmiset, jotka osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti, korvaavat ne, jotka eivät käytä sitä. Tämä luo paineita jatkuvaan oppimiseen ja mukautumiseen. Esimerkiksi koodareiden tuottavuus on noussut tekoälyn myötä, mikä vähentää tarvetta uusille työntekijöille. Tämä ilmiö koskee monia tietointensiivisiä aloja, ei vain luovia aloja. 

– Joustava lainsäädäntö: Hän toivoo, että regulaatio mahdollistaisi innovoinnin eikä tukahduttaisi sitä. Lainsäädännön tulisi olla ketterää ja mukautua nopeasti kehittyvään teknologiseen ympäristöön. Liiallinen sääntely voi johtaa siihen, että Eurooppa jää jälkeen globaalissa kilpailussa. 

– Jatkuva oppiminen: Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia jatkuvaan kouluttautumiseen, jotta he voivat sopeutua työmarkkinoiden muutoksiin. Laurin mielestä koulutusjärjestelmän tulisi tukea ihmisiä löytämään uusia rooleja ja hyödyntämään yksilöllisiä kykyjään. 

– Sosiaaliturvan uudistaminen: Laurin mukaan tarvitaan järjestelmiä, jotka tukevat ihmisiä siirtymävaiheissa ja vähentävät epävarmuutta työmarkkinoilla. Dynaaminen sosiaaliturva voisi auttaa ihmisiä sopeutumaan teknologian aiheuttamiin muutoksiin. 

Lue lisää: 

Lauri Järvilehto – ajattelun ammattilainen 
https://ajattelunammattilainen.fi/lauri-jarvilehto/ 

Lauri Järvilehto LinkedInissä 

Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa”, Yle Areena -keskustelu 

Ylen tekoälyn vastuullisuudesta vastaavalla päällikköllä, Minna Mustakalliolla on pitkä kokemus tekoälyn strategisen ja vastuullisen hyödyntämisen kehittämisestä liiketoiminnassa ja vastuullisen tekoälyn ohjeistusten tekemisestä eri yrityksille. Hänet on valittu kahdesti Women in AI Ethics -yhteisön 100 Brilliant Women in AI Ethics -listalle. Hän siirtyi Yleen konsulttiyritys un/knownin partnerin ja AI and Impact Leadin tehtävästä toukokuussa 2024. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Silo AI:lla johtavana muotoilijana ja Saidotilla tuotejohtajana. 

Minna edistää Ylellä tekoälyn vastuullista, strategista, aktiivista ja hallittua hyödyntämistä esimerkiksi tukemalla Ylen yksiköitä tekoälyyn liittyvien ohjeistusten laatimisessa, päivittämisessä ja ylläpitämisessä sekä auttaa tekoälyn periaatteiden, riskien, lainmukaisuuden ja vastuullisuuden huomioimisessa. Hän myös vastaa päätöksistä tekoälyn vastuullisesta soveltamisesta ja osallistuu tekoälyyn liittyvien lainsäädännöllisten kysymysten edistämiseen. 

Minnan työ keskittyy vastuullisten periaatteiden luomiseen ja jalkauttamiseen, strategisten painopisteiden määrittämiseen sekä koulutukseen ja keskusteluun niin sisäisesti kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Hän korostaa erityisesti tekijänoikeuksien, datan läpinäkyvyyden, ihmisen vastuun, kulttuuristen vaikutusten ja ympäristövaikutusten tärkeyttä tekoälykeskustelussa. Mustakallio peräänkuuluttaa tasapainoa tekoälyn tuomien hyötyjen ja siihen liittyvien riskien välillä sekä painottaa jatkuvaa dialogia ja tietoisuuden lisäämistä kaikilla tasoilla. 

Tekoälyn käytön ja vastuullisuuden strategia ohjaa käytäntöä 

Mustakallio korostaa, että tekoälyn ja teknologian vastuullisuudella on suuri strateginen arvo Ylelle. Hän on ollut keskeisessä roolissa luomassa Ylelle yhteiset vastuullisen tekoälyn periaatteet. Nämä periaatteet ohjaavat kaikkea tekoälyn käyttöä organisaatiossa. Periaatteiden luomisen jälkeen on kehitetty johtamismalli ja ​ollaan kehittämässä parhaillaan ​hallintamalli​a​, jotka varmistavat periaatteiden toteutumisen käytännössä. 

Mustakallio on ollut mukana määrittelemässä myös Ylen strategisesti tärkeimpiä tekoälyn mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Koska potentiaalisia käyttökohteita on runsaasti, on tärkeää kohdentaa resurssit niihin alueisiin, joissa teknologia on kypsää ja hyödyt merkittäviä. 

Osana työtään Mustakallio on osallistunut henkilöstön kouluttamiseen ja ollut mukana kehittämässä työkaluja, joiden avulla työntekijät voivat oppia käyttämään tekoälyä tehokkaasti. Tämä sisältää sekä teknisten taitojen opettamista että eettisten ja juridisten kysymysten käsittelyä. 

Mustakallio kertoo, että työntekijöiltä tulee erilaista palautetta tekoälyn käytöstä. Jotkut kokevat rajoitukset turhauttavina, kun eivät voi käyttää haluamiaan työkaluja, kun taas toiset arvostavat varovaisempaa lähestymistapaa. Keskusteluissa pohditaan usein, missä määrin tekoälyn tai tietyn tekoälytyökalun käyttö on hyväksyttävää ja milloin riskit ovat liian suuria. 

Yle tekee yhteistyötä monien pienten tuotantoyhtiöiden kanssa. Mustakallio kertoo, että Yle edellyttää näiden kumppaneiden sitoutumista vastuullisen tekoälyn periaatteisiin. Heille tarjotaan ohjeistuksia ja tukea, mutta Yle ei voi sanella tarkkaan, mitä työkaluja he käyttävät. Keskustelu ja koulutus ovat avainasemassa tässä yhteistyössä. 

Eettisiä ja juridisia haasteita 

Mustakallio painottaa, että tekoälyn käyttöön liittyy monia eettisiä ja juridisia kysymyksiä. Yksi keskeinen periaate on, että ihminen on aina vastuussa tekoälyn tuottamasta ​lopputuloksesta. ​ Tämä korostuu erityisesti sisällöntuotannossa, missä tekoälyä käytetään esimerkiksi tekstien ja kuvien luomiseen. 

Vaikka tekoäly voi auttaa suurten tietomassojen käsittelyssä ja esimerkiksi tiivistää aineistoa, se ei voi korvata ihmisen tekemää faktantarkistusta tai journalistista päättelyä. Mustakallio muistuttaa, että erityisesti generatiiviset mallit eivät ole optimoituja faktojen tuottamiseen, vaan sujuvaan kielenkäyttöön. 

Yle on sitoutunut kunnioittamaan tekijänoikeuksia ja noudattamaan sopimuksiaan sisällöntuottajien kanssa. Tämä aiheuttaa haasteita, kun käytetään generatiivisia tekoälytyökaluja, joiden koulutusdata saattaa olla epäselvää tai sisältää tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Mustakallio kertoo, että Yle ​pyrkii käyttämään ​vain sellaisia työkaluja, jotka ovat mahdollisimman läpinäkyviä datansa suhteen ja jotka pyrkivät korvausmalleihin tekijöille. 

Yksi harvemmin käsitelty aihe on tekoälyn ympäristövaikutukset, erityisesti energian ja veden kulutus suurten mallien koulutuksessa ja käytössä. Mustakallio peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä tekoälytoimittajilta ja kehottaa harkitsemaan, milloin on järkevää käyttää suuria malleja ja milloin kevyempiä, tehokkaampia ratkaisuja. 

Vastuullisuuden palikat 

Mustakallio näkee, että tekoälyn rooli tulee kasvamaan, mutta korostaa tarvetta vastuullisuuteen ja eettisten periaatteiden noudattamiseen. Hän toivoo, että teknologian tarjoajat ottavat suuremman vastuun ja että käyttäjät osaavat tehdä tietoisia valintoja työkalujen välillä. 

Mustakallio tiivistää vastuullisen tekoälyn käytön neljään keskeiseen osa-alueeseen: 

1. Data: Käytetään tarkoitukseen sopivaa, laadukasta ja eettisesti hankittua dataa. 

2.  Algoritmit ja mallit: Ymmärretään, mitä mallit optimoivat ja mitkä ovat niiden rajoitukset. 

3. Lopputulos: Arvioidaan, vastaako tulos odotuksia ja onko se laadukas ja tasa-arvoinen. 

4. Seuraukset: Otetaan huomioon tekoälyn käytön vaikutukset yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. 

Kulttuurin vaalimista vastuullisesti 

Ylellä on erityinen vastuu suomalaisen kulttuurin ja kielen säilyttämisestä. Mustakallio pohtii, miten tekoälymallit, jotka on koulutettu pääasiassa englanninkielisellä datalla, vaikuttavat suomen kieleen ja kulttuuriin. Hän korostaa tarvetta vahvistaa eurooppalaista ja suomalaista tekoälyosaamista sekä mahdollisuutta tarjota suomenkielistä dataa vastuullisille toimijoille. 

Lue lisää: 
 

Minna Mustakallio vakuuttaa, että tekoäly ei vie työtäsi 
https://journalisti.fi/uutiset/2024/05/minna-mustakallio-vakuuttaa-etta-tekoaly-ei-vie-tyotasi/ 

Minna Mustakallio Ylen vastuullisen tekoälyn päälliköksi 
https://yle.fi/aihe/a/20-10006428 

Minna Mustakallio LinkedInissä 

Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa”, Yle Areena -keskustelu 

Yrittäjä Taika Jalohaikara on Suomen ensimmäisiä tekoälytaiteilijoita. Hän valmistaa tekoälyn avulla teoksia yritysasiakkaille ja taidenäyttelyihin. Taika aloitti tekoälytaiteen parissa noin kaksi vuotta sitten ja on sittemmin yhdistänyt perinteiset taideosaamisensa tekoälyteknologioihin. 

Hän aloitti tekoälytaiteen parissa noin kaksi vuotta sitten ja on sittemmin yhdistänyt perinteiset taideosaamisensa tekoälyteknologioihin. Taikalla on medianomin koulutus graafisesta viestinnästä, ja hän on työskennellyt mainos- ja suunnittelutoimistoissa sekä tehnyt freelancerina kuvitustöitä. 

Taika kiinnostui tekoälystä nähtyään LinkedInissä postauksen DALL-E:sta. Hän haki pääsyä palveluun ja alkoi kokeilla sen ominaisuuksia. Vaikka alkuvaiheessa tekoälyn tuottamat kuvat olivat epätäydellisiä, hän näki teknologian potentiaalin ja innostui mahdollisuudesta luoda kuvia tekstipohjaisten syötteiden avulla. 

Alussa Taika keskittyi oman taiteensa luomiseen ja harjoitteluun tekoälyn avulla. Noin puolen vuoden jälkeen hän sai ensimmäiset asiakastyönsä, joissa nimenomaan haettiin tekoälyosaamista. Alkuvaiheessa yritykset suhtautuivat varauksella tekoälyn käyttöön, osittain tietämättömyyden ja pelkojen vuoksi. 

Taikalla on asiakkaita ympäri maailmaa, pian myös Yhdysvalloista. Hän on esimerkiksi osallistunut tapahtumiin, joissa hän luo live-esiintymisissä tekoälyllä muotokuvia osallistujista. 

Eettiset haasteet luovan tekijän tekoälyn käytössä  

Taika nostaa esiin useita eettisiä kysymyksiä tekoälyn käytössä taiteessa: 

1. Tekijänoikeudet: Yksi keskeinen huolenaihe on, millä materiaalilla tekoälymalleja koulutetaan. Taika vertaa tekoälyn oppimisprosessia lapseen, joka oppii käsitteitä katsomalla kuvia museossa. Hän korostaa, että tekoäly ei kopioi kuvia, vaan oppii käsitteitä ja tuottaa niiden pohjalta uutta sisältöä.  

2. Ihmisten kuvien käyttö ilman lupaa: Taika pitää ongelmallisena sitä, että tekoälyn avulla voidaan luoda kuvia ihmisistä ilman heidän suostumustaan. Tämä koskee niin eläviä kuin edesmenneitä henkilöitä. Hän on huolissaan siitä, että hänen omia kuviaan voitaisiin käyttää luvatta epäeettisissä yhteyksissä. 

3. Todellisuuskäsityksen muuttuminen: Tekoälyn avulla voidaan manipuloida kuvia ja videoita, mikä voi johtaa harhaanjohtavan tiedon leviämiseen. Esimerkkinä hän mainitsee deepfake-videot poliitikoista. Tämä asettaa haasteita erityisesti journalismille ja markkinoinnille. 

4. Kulttuuriset ennakkoluulot ja stereotypiat: Taika huomauttaa, että monet tekoälymallit tuottavat oletusarvoisesti tiettyjä stereotypioita, kuten valkoihoisia nuoria naisia. Tämä johtuu koulutusdatan vinoumista ja on eettisesti ongelmallista. 

Taika näkee tarpeen selkeälle ja yhtenäiselle lainsäädännölle tekoälyn käytössä, erityisesti tekijänoikeuskysymyksissä. Hän kuitenkin huomauttaa, että liian tiukka sääntely EU-tasolla saattaa hidastaa alan kehitystä ja kilpailukykyä globaalisti. 

Läpinäkyvyys mainonnassa, mielikuvamarkkinoinnissa ja journalismissa 

Taika näkee tekoälyllä paljon potentiaalia mainonnassa, esimerkiksi eri vuodenaikojen visualisoinnissa ilman tarvetta odottaa luonnollista muutosta. Hän kuitenkin korostaa, että markkinoinnissa ei tulisi harhaanjohtaa asiakkaita manipuloiduilla kuvilla. 

Uutismediassa autenttisuus on Taikan mukaan ensiarvoisen tärkeää. Taika katsoo, että tekoälyn käyttöä tulisi välttää uutiskuvissa tai ainakin merkitä selkeästi, jos kuvia on manipuloitu. 

Kaiken kaikkiaan tekoälyllä luotujen tai muokattujen sisältöjen merkitseminen lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa yleisöä ymmärtämään, milloin sisältö on tekoälyn tuottamaa. 

Tekoäly luovassa prosessissa 

Taika yhdistää työssään perinteisiä taiteen tekemisen menetelmiä ja tekoälyä: 

– Ideointi: Hän saattaa aloittaa luonnostelemalla itse tai käyttää tekoälyä ideointikumppanina kysyen siltä ehdotuksia tietyn aiheen pohjalta. 

– Työkalut: Taika käyttää useita ohjelmia, kuten digimaalausohjelmaa, Photoshopia ja Stable Diffusionia. Hän siirtää kuvia ohjelmasta toiseen, hyödyntäen kunkin työkalun vahvuuksia. 

– Iteraatio: Prosessi on usein iteratiivinen, jossa tekoälyn tuottamia kuvia muokataan käsin ja päinvastoin. Tämä vuorovaikutus rikastaa lopputulosta ja tuo siihen yllätyksellisyyttä. 

Osaamisen kehittäminen ja yleisön ja kollegoiden vastaanotto 

Taika kertoo, että hänellä kesti noin puoli vuotta oppia käyttämään tekoälytyökaluja sujuvasti. Alussa ohjelmat olivat vielä kehitysvaiheessa, ja hän joutui opettelemaan uusia käyttöliittymiä ja ominaisuuksia jatkuvasti. Hän korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä alalla. 

Taika on kohdannut uransa aikana sekä positiivista että negatiivista palautetta. Erityisesti alkuvaiheessa jotkut taiteilijat kokivat tekoälyn uhkana ja ilmaisivat jopa vihamielisiä asenteita. Nykyään suhtautuminen on jakautuneempaa. Osa arvostaa hänen työtään ja näkee sen alan kehittämisenä, kun taas toiset ovat edelleen epäileviä. 

Taika toivoo avointa dialogia perinteisten taiteilijoiden ja tekoälytaiteilijoiden välillä. Hän uskoo, että vastakkainasettelu ei hyödytä kumpaakaan osapuolta ja että yhteistyö voisi avata uusia mahdollisuuksia kaikille. 

Neuvoja uusille tekijöille 

– Rohkeus kokeilla: Taika kannustaa matalan kynnyksen kokeiluun ja mainitsee esimerkiksi Leonardo AI:n ilmaisena työkaluna, jolla voi aloittaa. 

– Oman osaamisen kehittäminen: Ennen asiakastyöhön siirtymistä hän suosittelee perusteellista perehtymistä työkaluihin. 

– Pilotit ja referenssit: Alussa voi olla hyödyllistä tehdä pilottiprojekteja näkyvyyden saamiseksi ja referenssien keräämiseksi. 

– Asiakastyössä läpinäkyvyys: Taika korostaa, että asiakkaiden kanssa tulee olla avoin tekoälyn käytöstä ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. 

Lopuksi 

Taika Jalohaikara on esimerkki siitä, miten perinteinen taideosaaminen ja moderni teknologia voivat yhdistyä luovalla ja innovatiivisella tavalla. Hän on sitoutunut eettiseen työskentelyyn ja toivoo avointa keskustelua tekoälyn roolista taiteessa ja yhteiskunnassa. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä tarjoavat arvokasta pohdittavaa paneelikeskusteluun tekoälyn eettisistä kysymyksistä luovassa prosessissa. 

Lue lisää: 
 

Taika Jalohaikaran kotisivut 
www.taikajalohaikara.fi 

Taika Jalohaikara LinkedInissä 

Yrittäjä Taika Jalohaikara tekee taidetta tekoälyllä 
https://yrittajakassa.fi/yrittaja-taika-jalohaikara-tekee-taidetta-tekoalylla/ 

Yrittäjä Taika Jalohaikara hurahti tekoälykuviin – Kertoo nyt, mikä kuvageneraattori kannattaa opetella 
https://www.yrittajat.fi/uutiset/yrittaja-taika-jalohaikara-hurahti-tekoalykuviin-kertoo-nyt-mika-kuvageneraattori-kannattaa-opetella/