Blog

  • TAIKA JALOHAIKARA, älytaiteilija, yrittäjä, puhuja 

    TAIKA JALOHAIKARA, älytaiteilija, yrittäjä, puhuja 

    Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa”, Yle Areena -keskustelu 


    Yrittäjä Taika Jalohaikara on Suomen ensimmäisiä tekoälytaiteilijoita. Hän valmistaa tekoälyn avulla teoksia yritysasiakkaille ja taidenäyttelyihin. Taika aloitti tekoälytaiteen parissa noin kaksi vuotta sitten ja on sittemmin yhdistänyt perinteiset taideosaamisensa tekoälyteknologioihin. 

    Hän aloitti tekoälytaiteen parissa noin kaksi vuotta sitten ja on sittemmin yhdistänyt perinteiset taideosaamisensa tekoälyteknologioihin. Taikalla on medianomin koulutus graafisesta viestinnästä, ja hän on työskennellyt mainos- ja suunnittelutoimistoissa sekä tehnyt freelancerina kuvitustöitä. 

    Taika kiinnostui tekoälystä nähtyään LinkedInissä postauksen DALL-E:sta. Hän haki pääsyä palveluun ja alkoi kokeilla sen ominaisuuksia. Vaikka alkuvaiheessa tekoälyn tuottamat kuvat olivat epätäydellisiä, hän näki teknologian potentiaalin ja innostui mahdollisuudesta luoda kuvia tekstipohjaisten syötteiden avulla. 

    Alussa Taika keskittyi oman taiteensa luomiseen ja harjoitteluun tekoälyn avulla. Noin puolen vuoden jälkeen hän sai ensimmäiset asiakastyönsä, joissa nimenomaan haettiin tekoälyosaamista. Alkuvaiheessa yritykset suhtautuivat varauksella tekoälyn käyttöön, osittain tietämättömyyden ja pelkojen vuoksi. 

    Taikalla on asiakkaita ympäri maailmaa, pian myös Yhdysvalloista. Hän on esimerkiksi osallistunut tapahtumiin, joissa hän luo live-esiintymisissä tekoälyllä muotokuvia osallistujista. 

    Eettiset haasteet luovan tekijän tekoälyn käytössä  

    Taika nostaa esiin useita eettisiä kysymyksiä tekoälyn käytössä taiteessa: 

    1. Tekijänoikeudet: Yksi keskeinen huolenaihe on, millä materiaalilla tekoälymalleja koulutetaan. Taika vertaa tekoälyn oppimisprosessia lapseen, joka oppii käsitteitä katsomalla kuvia museossa. Hän korostaa, että tekoäly ei kopioi kuvia, vaan oppii käsitteitä ja tuottaa niiden pohjalta uutta sisältöä.  

    2. Ihmisten kuvien käyttö ilman lupaa: Taika pitää ongelmallisena sitä, että tekoälyn avulla voidaan luoda kuvia ihmisistä ilman heidän suostumustaan. Tämä koskee niin eläviä kuin edesmenneitä henkilöitä. Hän on huolissaan siitä, että hänen omia kuviaan voitaisiin käyttää luvatta epäeettisissä yhteyksissä. 

    3. Todellisuuskäsityksen muuttuminen: Tekoälyn avulla voidaan manipuloida kuvia ja videoita, mikä voi johtaa harhaanjohtavan tiedon leviämiseen. Esimerkkinä hän mainitsee deepfake-videot poliitikoista. Tämä asettaa haasteita erityisesti journalismille ja markkinoinnille. 

    4. Kulttuuriset ennakkoluulot ja stereotypiat: Taika huomauttaa, että monet tekoälymallit tuottavat oletusarvoisesti tiettyjä stereotypioita, kuten valkoihoisia nuoria naisia. Tämä johtuu koulutusdatan vinoumista ja on eettisesti ongelmallista. 

    Taika näkee tarpeen selkeälle ja yhtenäiselle lainsäädännölle tekoälyn käytössä, erityisesti tekijänoikeuskysymyksissä. Hän kuitenkin huomauttaa, että liian tiukka sääntely EU-tasolla saattaa hidastaa alan kehitystä ja kilpailukykyä globaalisti. 

    Läpinäkyvyys mainonnassa, mielikuvamarkkinoinnissa ja journalismissa 

    Taika näkee tekoälyllä paljon potentiaalia mainonnassa, esimerkiksi eri vuodenaikojen visualisoinnissa ilman tarvetta odottaa luonnollista muutosta. Hän kuitenkin korostaa, että markkinoinnissa ei tulisi harhaanjohtaa asiakkaita manipuloiduilla kuvilla. 

    Uutismediassa autenttisuus on Taikan mukaan ensiarvoisen tärkeää. Taika katsoo, että tekoälyn käyttöä tulisi välttää uutiskuvissa tai ainakin merkitä selkeästi, jos kuvia on manipuloitu. 

    Kaiken kaikkiaan tekoälyllä luotujen tai muokattujen sisältöjen merkitseminen lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa yleisöä ymmärtämään, milloin sisältö on tekoälyn tuottamaa. 

    Tekoäly luovassa prosessissa 

    Taika yhdistää työssään perinteisiä taiteen tekemisen menetelmiä ja tekoälyä: 

    – Ideointi: Hän saattaa aloittaa luonnostelemalla itse tai käyttää tekoälyä ideointikumppanina kysyen siltä ehdotuksia tietyn aiheen pohjalta. 

    – Työkalut: Taika käyttää useita ohjelmia, kuten digimaalausohjelmaa, Photoshopia ja Stable Diffusionia. Hän siirtää kuvia ohjelmasta toiseen, hyödyntäen kunkin työkalun vahvuuksia. 

    – Iteraatio: Prosessi on usein iteratiivinen, jossa tekoälyn tuottamia kuvia muokataan käsin ja päinvastoin. Tämä vuorovaikutus rikastaa lopputulosta ja tuo siihen yllätyksellisyyttä. 

    Osaamisen kehittäminen ja yleisön ja kollegoiden vastaanotto 

    Taika kertoo, että hänellä kesti noin puoli vuotta oppia käyttämään tekoälytyökaluja sujuvasti. Alussa ohjelmat olivat vielä kehitysvaiheessa, ja hän joutui opettelemaan uusia käyttöliittymiä ja ominaisuuksia jatkuvasti. Hän korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä alalla. 

    Taika on kohdannut uransa aikana sekä positiivista että negatiivista palautetta. Erityisesti alkuvaiheessa jotkut taiteilijat kokivat tekoälyn uhkana ja ilmaisivat jopa vihamielisiä asenteita. Nykyään suhtautuminen on jakautuneempaa. Osa arvostaa hänen työtään ja näkee sen alan kehittämisenä, kun taas toiset ovat edelleen epäileviä. 

    Taika toivoo avointa dialogia perinteisten taiteilijoiden ja tekoälytaiteilijoiden välillä. Hän uskoo, että vastakkainasettelu ei hyödytä kumpaakaan osapuolta ja että yhteistyö voisi avata uusia mahdollisuuksia kaikille. 

    Neuvoja uusille tekijöille 

    – Rohkeus kokeilla: Taika kannustaa matalan kynnyksen kokeiluun ja mainitsee esimerkiksi Leonardo AI:n ilmaisena työkaluna, jolla voi aloittaa. 

    – Oman osaamisen kehittäminen: Ennen asiakastyöhön siirtymistä hän suosittelee perusteellista perehtymistä työkaluihin. 

    – Pilotit ja referenssit: Alussa voi olla hyödyllistä tehdä pilottiprojekteja näkyvyyden saamiseksi ja referenssien keräämiseksi. 

    – Asiakastyössä läpinäkyvyys: Taika korostaa, että asiakkaiden kanssa tulee olla avoin tekoälyn käytöstä ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. 

    Lopuksi 

    Taika Jalohaikara on esimerkki siitä, miten perinteinen taideosaaminen ja moderni teknologia voivat yhdistyä luovalla ja innovatiivisella tavalla. Hän on sitoutunut eettiseen työskentelyyn ja toivoo avointa keskustelua tekoälyn roolista taiteessa ja yhteiskunnassa. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä tarjoavat arvokasta pohdittavaa paneelikeskusteluun tekoälyn eettisistä kysymyksistä luovassa prosessissa. 

    Lue lisää: 
     

    Taika Jalohaikaran kotisivut 
    www.taikajalohaikara.fi 

    Taika Jalohaikara LinkedInissä 

    Yrittäjä Taika Jalohaikara tekee taidetta tekoälyllä 
    https://yrittajakassa.fi/yrittaja-taika-jalohaikara-tekee-taidetta-tekoalylla/ 

    Yrittäjä Taika Jalohaikara hurahti tekoälykuviin – Kertoo nyt, mikä kuvageneraattori kannattaa opetella 
    https://www.yrittajat.fi/uutiset/yrittaja-taika-jalohaikara-hurahti-tekoalykuviin-kertoo-nyt-mika-kuvageneraattori-kannattaa-opetella/ 

  • Yle Areena –keskustelu 10.10: Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa​

    Yle Areena –keskustelu 10.10: Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa​

    André Noël Chakerin luotsaamassa paneelikeskustelussa pohditaan tekoälyn mahdollisuuksia vauhdittaa luovan alan sisältöjen tekemistä. Mitä lisäarvoa tekoäly tuo prosessiin ja millaisia eettisiä haasteita tekoälyn käytöstä aiheutuu?​

    Keskustelijoina ovat tekoälytaiteilija Taika Jalohaikara, Future Objects Oy:n toimitusjohtaja ja bränditohtori Taavi Kuisma, YLE:n vastuullisen tekoälyn päällikkö Minna Mustakallio ja Aalto yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto sekä tekoäly.​

    Keskustelussa pohditaan tekoälyn tuomia eettisia kysymyksiä, kuten tekijänoikeuksia, regulaatiota, työn riittävyyttä työntekijöille, opetettua ja manipuloitua dataa  sekä sisällön polaritoitumista, kuplautumista ja puolueellisuutta. Muuttuuko todellisuuskäsityksemme tekoälyn myötä? ​

    Toisaalta keskustellaan myös siitä, millaisia mahdollisuuksia tekoäly voi tuoda luovaan prosessiin. Millaisia innovaatioita syntyy ja millaista lisäarvoa tekoäly tuo? Kuinka sisällöt kaupallistetaan?​

    Keskustelu on tarkoitettu luovien- ja kulttuurialojen yrittäjille sekä yrittäjäksi aikoville, tutkijoille, yrityskehittäjille ja muille tekoälyn luovasta prosessista kiinnostuneille.​

    Keskustelun järjestää Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! -hanke, joka on EU:n osarahoittama. Hankkeen päätoteuttaja on Turun yliopisto ja osatoteuttajina Tampereen yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto.​

    Keskustelu on nähtävissä YleAreenassa vuoden ajan.

  • Tehokkaimmillaan inspiraation lähteenä – mediayrittäjä Joonas Nieminen kertoo kokemuksistaan tekoälyn parissa

    Tehokkaimmillaan inspiraation lähteenä – mediayrittäjä Joonas Nieminen kertoo kokemuksistaan tekoälyn parissa

    Tekoälystä on tullut olennainen osa monen luovan alan ammattilaisen työkalupakkia. Videotuotantoja teollisuusyrityksille ja tv-tuotantoyhtiöille tekevä Joonas Nieminen on yksi niistä ammattilaisista, jotka hyödyntävät tekoälyä työssään. Niemisen mukaan tekoäly toimii erityisesti inspiraation lähteenä.

    Nieminen korostaa, että tekoälyä käytettäessä on tärkeää säilyttää tasapaino luovuuden ja kontrollin välillä. Liian tarkkojen ohjeiden antaminen voi johtaa turhautumiseen, kun taas vapauden antaminen tekoälylle voi tuoda positiivisia yllätyksiä.

    – Luova prosessi tekoälykuvien suhteen on itselläni sellainen, että annan tekoälylle ohjaavia kehotteita, jotka jättävät tekoälylle vapauksia tehdä luovia yllätyksiä. Nieminen sanoo.

    Hän teki muun muassa verkkosivujensa showreel -videon otsikkografiikkaan musteläiskäanimaation tekoälyä hyödyntäen. Täysin valmista tekoäly ei kuitenkaan tehnyt, vaan generoidut elementit Nieminen vei After Effectsiin, jossa syösti animaation erilaisia efektejä hyödyntäen valmiiksi.

    Niemisen showreel vaati myös perinteistä videotyöosaamista. Kokonaisuus sai muotonsa Adoben After Effectsin avulla.

    Niemisen mukaan tekoäly toimii parhaiten yhtenä työkaluna muiden joukossa. Se ei korvaa perinteisiä työmenetelmiä, vaan täydentää niitä. Nieminen painottaa, että vaikka tekoälyn tuottama kuva toimisi lähtökohtana, hän haluaa aina jättää oman kädenjälkensä lopputulokseen.

    Eettisyys keskiössä

    Tekoälyn käyttöön liittyy myös eettisiä kysymyksiä, jotka Nieminen ottaa vakavasti. Hän painottaa, että erityisesti dokumentaarisessa sisällössä generatiivisia kuvia ei tule käyttää harhaanjohtavasti esimerkiksi todistusaineistona.

    – Mielestäni ei ole oikein käyttää generatiivisia tekoälyjä sellaisissa yhteyksissä, joissa esitetään todellisuutta, Nieminen huomauttaa.

    Toisaalta esimerkiksi dramatisoiduissa kerronnassa tekoälyä voi hänen mukaansa käyttää, jos tekoälyn avulla ei pyritä vääristelemään todellisuutta.

    Nieminen näkee tekoälyn osana luovan alan tulevaisuutta, mutta hän suhtautuu sen kehitykseen realistisesti. Hänen mukaansa tekoäly ei uhkaa perinteisiä videotuotantoja, vaan avaa uusia mahdollisuuksia ja täydentää olemassa olevia prosesseja.

    – Videotyöt eivät ole katoamassa mihinkään. Autenttiselle sisällölle on nyt ja jatkossakin kysyntää, Nieminen summaa.

  • Kasvun mahdollisuus luovien alojen yrittäjille – Hae nyt EIT Culture & Creativityn kiihdyttämöohjelmaan.

    ”EIT Culture & Creativity has officially launched its first accelerator program for European SMEs and scale-ups in the Cultural and Creative Sectors and Industries (CCSI): https://eit-culture-creativity.eu/accelerator-programme/

    “Are you working in fashion, architecture, cultural heritage, audiovisual media, or gaming? Do you want to scale your company and innovate using the latest digital and circular technologies? Then this accelerator is for you! This 8-week program, starting in November 2024, is designed to boost your business through tailored mentorship, expert guidance, and new market opportunities. 🌍✨ Don’t miss the chance to connect with industry leaders, potential investors, and a network of like-minded creatives! 💡👩‍💼👨‍💼”

    Note:

    📅 Info Day: Join us on 17th September to learn all about the program and how you can benefit. Register now for our info session and hands-on demo: Registration – Info Session  (office.com) . See you there!

    On the programme page you will also find a link where to send you question in beforehand, if any should arise.

    Submission deadline for applications: 6th October 2024 at 17.00 CET.

  • Valmistaudu pettymään: generatiivisen videon vaihtelevat tulokset

    Valmistaudu pettymään: generatiivisen videon vaihtelevat tulokset

    Kuluva vuosi on tuonut generatiiviset videotyökalut kaikkien tietoisuuteen. OpenAI:n Sora-malli rikkoi alkuvuodesta jopa kansainvälisen uutiskynnyksen. Mallin puhuttiin yltävän elokuvan tasolle ja tuottavan niin hyviä videoita, ettei niitä erota enää todellisesta.

    Sora-mallia ei kuitenkaan vielä tähän syksyyn mennessä ole nähty julkisesti saatavilla. Sen sijaan moni muu malli on mennyt huimasti eteenpäin. Runway julkaisi uuden Gen-3 Alpha -mallinsa, Luma Labs Dream Machine -tekoälytyökalun ja kiinalainen Kling oman mallinsa. Vaikka nämä mallit eivät aivan ylläkään sille tasolle, jolla Sora-mallin kerrottiin alkuvuodesta olevan, ovat ne tehneet videoiden generoimisesta selvästi sujuvampaa ja lopputuloksista laadukkaampia.

    Alla on esimerkki Runwayn aikaisemmalla Gen-2 -mallilla tehdystä videosta, jossa Hugo Simbergin taulu Haavoittunut enkeli herää eloon:

    Lopputulos on kerrassaan huvittava. Ehkä erikoisuudessaan jollain tavalla taiteellinenkin. Gen-3 Alpha -malli sen sijaan teki liikkeestä jo kohtuullisen laadukasta:

    Kuitenkin myös tämä video on kaukana toimivasta. Poika ottaa mukaansa taustalla olevan pensaan, jalat sumentuvat, liike on välillä nykivää ja epätodellista, tausta muuttuu tyyliltään erilaiseksi. Tekemällä kymmeniä ja kymmeniä kehotteita ja odottamalla uusien videoiden tuotantoa voisi olla mahdollista saada jotain käyttökelpoista. Usein lopputulos ei tällöinkään ole riittävän laadukas, jos tarkoituksena ei ole demota tekoälyn käyttöä tai videon tehtävänä ei ole toimia tekoälyn visualisointina.

    Jos malleja ajatellaan ammattimaisen videotuotannon osana, ovat ne vielä kaukana toimivasta. Vaikka kehotteiden kirjoittaminen on sinänsä yksinkertaista, on jatkuva yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva tekotapa ja epävarmuus lopputuloksesta sillä tasolla, ettei generatiivinen videontuotanto korvaa vielä perinteisiä keinoja, ei edes osittain. Mallit ovat myös edelleen suhteellisen kalliita. Niillä saa helposti kulumaan kymmeniä euroja, ilman että lopputuloksena syntyy mitään käyttökelpoista.

  • Tekoälytaidenäyttely ajatuksia herättämässä

    Tekoälytaidenäyttely ajatuksia herättämässä

    Kesäkuussa 2024 LuovAIn!-hanke näkyi Porin SuomiAreenan yhteydessä järjestetyssä SLASH!-tapahtumassa, missä se muun muassa piti tekoälyllä tehdyn demonäyttelyn. Näyttelyssä pääsi tutustumaan niin tekoälyn luomiin kuviin, videoihin kuin ääneenkin.

    Näyttelytilan katseenvangitsija oli taulu, jossa tekoälyn luomat elävät kuvat ja videot vaihtuivat klassikkomaalauksista suomalaiseen luontoon. Taulu oli kiinnitetty perinteiseen maalaustelineeseen. Hämärässä valaistuksessa tunnelmaa ylläpiti tekoälyn luoma musiikki ja puhe. Kuvien lisäksi taulusta näkyi muun muassa ”tekoälyuutiset”.

    Demonäyttely aktivoi vierailijoita mielenkiintoisilla tehtävillä. Jokainen sai itsenäisesti arvuutella, kumpi lähes identtisistä luontokuvista oli aito valokuva ja kumpi tekoälyn luoma. Tämän lisäksi katsojia haastoi ruudukko kasvokuvia, joiden seassa oli ainoastaan yksi oikea ihminen. Moni kertoi, että joutui tosissaan miettimään kuvien todenperäisyyttä ja saattoi silti arvata väärin.

    Tekoälylle syötettyjen kehotteiden takana oli Tampereen yliopiston tutkija Markus Sjöberg, jonka mukaan näyttelyn tarkoitus oli ennen kaikkea herättää ajatuksia. ”Tekoäly todellakin muuttaa koko luovan alan ekosysteemiä. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että jokaisen tarvitsee tehdä tekoälytaidetta tai käyttää luovassa työssään tekoälyä, mutta jokaisen luovan alan tekijän täytyy hakea oma paikkansa suhteessa tekoälyn muuttamaan toimintakenttään”, hän sanoo.

    Hankkeessa toivotaan, etteivät ihmiset poissulkisi kokeilematta ajatusta tekoälystä, sillä se on jo nyt osa arkeamme ja parhaimmillaan loistava apuväline. Yksilötasolla olisi hyvä aktiivisesti miettiä ja hakea omaa paikkaa tekoälyn tuomassa muutoksessa. LuovAin! on ottanut tehtäväkseen auttaa löytämään se oma paikka.

    Sjöberg on pilotoinut erilaisia tekoälytyökaluja ja selvittänyt luovien alojen käytäntöjä sekä suhtautumista tekoälyyn. Hän on tehnyt projekteja, joiden aikana hän on käyttänyt tekoälyä konkreettisena apuvälineenä, joka ratkaisee käytännön ongelmia.

    ”Usein jos tekee vain teknologiademon, niin lopputulos voi näyttää hirveän hienolta ja saattaa vaikuttaa siltä, että tekoälytyökalu on kyvykkäämpi kuin se oikeasti onkaan. Sitten kun otetaan jokin käytännön ongelma ratkaistavaksi, huomataan ne rajat ja ettei se taivukkaan siihen”, Sjöberg kertoo.


    Teksti ja kuva: Marge Ollila

  • Tekoälyn sietämätön keveys

    Tekoälyn sietämätön keveys

    Tekoäly on kuin kaksiteräinen miekka – se tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia, mutta herättää myös syviä eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn keveys piilee sen kyvyssä käsitellä suuria tietomääriä ja tuottaa sisältöä nopeasti, mutta tämä keveys muuttuu sietämättömäksi, kun pohditaan tekoälyn tuottaman sisällön totuudenmukaisuutta ja vaikutusta yhteiskuntaan.

    Tekoälyyn liittyvät eettiset haasteet ovat moninaisia. Yksi keskeisimmistä on vastuu: kuka on vastuussa, kun tekoäly tekee virheen tai aiheuttaa vahinkoa? Toinen huolenaihe on yksityisyys: tekoäly voi kerätä ja analysoida henkilökohtaisia tietoja ilman käyttäjän suostumusta tai tietoisuutta. Lisäksi on syväväärennöksiä (deepfakes), jotka voivat luoda vakuuttavia valheellisia videoita tai äänitteitä, joilla voi olla vakavia seurauksia demokratialle ja yksilöiden maineelle.

    Syvien väärennösten jäljillä

    Syväväärennökset ovat tekoälyn ja koneoppimisen avulla luotuja väärennettyjä videoita tai ääniä. Ne syntyvät syväoppimisalgoritmeilla, jotka analysoivat suuria määriä aitoja kuvia ja videoita tietyistä henkilöistä. Syväväärennökset voivat olla erittäin vakuuttavia ja niiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Ne voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia, kuten väärän tiedon levittämistä, henkilökohtaisen maineen vahingoittamista ja jopa poliittisen vaikuttamisen yrityksiä. 

    Tekoälypohjaiset selaintyökalut, kuten Reality Defender, pyrkivät tunnistamaan syväväärennökset ja muut väärennetyt mediat. Nämä työkalut käyttävät tekoälyalgoritmeja havaitakseen vihjeitä, jotka viittaavat siihen, että kuva tai video on saatettu väärentää. 

    On tärkeää olla tietoinen syväväärennöksistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Vaikka tekoäly voi olla voimakas työkalu sisällöntuotannossa, sen käyttöön liittyy myös vastuuta ja tarvetta kriittiseen lähestymistapaan. Sisällöntuottajien ja kuluttajien on oltava valppaina ja tarkistettava lähteet, kun he kohtaavat mahdollisesti väärennettyä sisältöä.

    Apua sisällöntuotantoon

    Toisaalta tekoäly on arvokas työkalu sisällöntuotannossa. Se voi auttaa videoiden editoinnissa, kuvien parantelussa, tekstien kirjoittamisessa, graafisten esitysten luomisessa ja audiosisältöjen tuottamisessa. Tekoäly voi esimerkiksi automatisoida rutiininomaisia tehtäviä, kuten kuvien luokittelua tai transkriptioiden luontia, vapauttaen näin sisällöntuottajien aikaa luovalle työlle.

    Tekoäly toimii sisällöntuottajan työkaluna monin tavoin. Se voi tarjota ideoita ja inspiraatiota, auttaa kielenkäännöksissä, parantaa tekstien laatua ja auttaa ymmärtämään yleisöä paremmin datan analysoinnin kautta. Tekoäly voi myös auttaa luomaan personoituja kokemuksia yleisölle, mikä on erityisen tärkeää markkinoinnissa ja mainonnassa.

    Mahdollisuuksia ja riskejä

    Tekoälyn tuottaman sisällön totuudenmukaisuus on toinen merkittävä kysymys. Vaikka tekoäly voi tuottaa tietoa ja sisältöä, se ei aina erota faktaa fiktiosta. Tämä voi johtaa harhaanjohtavan tai virheellisen tiedon leviämiseen. Siksi on tärkeää suhtautua kriittisesti tekoälyllä tuotettuun sisältöön ja tarkistaa lähteet.

    Lopulta tekoälyn sietämätön keveys on tasapainoilua sen tarjoamien mahdollisuuksien ja siihen liittyvien riskien välillä. On tärkeää, että kehitämme ja käytämme tekoälyä vastuullisesti, jotta voimme hyödyntää sen etuja minimoiden samalla sen mahdolliset haitat. Sisällöntuottajana tekoäly on voimakas liittolainen, mutta sen käyttö edellyttää eettistä harkintaa ja kriittistä lähestymistapaa.

    Tämä teksti on tuotettu Copilotilla. Sen prompti oli: ”Kirjoita 3500 merkin blogiteksti aiheesta tekoälyn sietämätön keveys. Kerro tekoälyyn liittyvistä eettisistä haasteista ja siitä, kuinka totuudenmukaista sisältöä tekoäly voi tuottaa. Miten tekoälyllä tehtyyn sisältöön kannattaa suhtautua. Kerro toisaalta, miten tekoäly auttaa sisällöntuotannossa (videot, kuvat, tekstit, graafiset esitykset ja audiosisällöt). Millä tavalla tekoäly toimii työkaluna sisällöntuottajalle?” Copilot ehdotti myös lisää tekstiä syväväärennöksistä. Editoin saamani sisällön tekstin sisään. Poistin myös Copilotin antamat linkit esimerkkeihin, koska ne eivät johtaneet minnekään. Lisäksi poistin väliotsikot ja muotoilin ne itse. Kuva on tehty Photoshopilla promptilla ”tekoälyn sietämätön keveys”. Sain kuvan neliönä, joten laajensin sen promptaamalla vaakakuvaksi.

    Promptaaja ja editoija: Minna Kilpeläinen, FM ja KM, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
    Kuva: Photoshop

    Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin blogissa 7.8.2024: https://www.oulu.fi/fi/blogit/kerttu-saalasti-instituutin-blogi/tekoalyn-sietamaton-keveys

  • Dream Machine luo todentuntuisia videoita

    Luman julkaisema Dream Machine luo parhaimmillaan todentuntuisia videoita. Videoita voi luoda tekstikehotteesta tai valokuvasta sekä niiden yhdistelmästä. Suosituksi noussut malli kuuluu tämän hetken parhaimpiin videogeneraattoreihin. Mallia pääsee testaamaan maksutta osoitteessa https://lumalabs.ai/dream-machine