Blog

  • LAURI JÄRVILEHTO, filosofi, muusikko, Aalto-yliopiston työelämäprofessori 

    LAURI JÄRVILEHTO, filosofi, muusikko, Aalto-yliopiston työelämäprofessori 

    ”Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa”, Yle Areena                                                                                                                            

    Filosofi ja muusikko, FT Lauri Järvilehto toimii Aalto-yliopistossa teknologiayrittäjyyden työelämäprofessorina. Hän on mukana Luovan työn tulevaisuus tekoälyn aikakaudella -hankkeen ohjausryhmässä ja tuo keskusteluun näkökulmia sekä tutkimuksen että luovan alan kokemustensa kautta. Lauri on työskennellyt 10 vuotta suomalaisessa musiikkibisneksessä, ja hänen päätutkimuskohteensa on ihmisen ajattelun ja tekoälyratkaisujen väliset yhteydet. 

    Lauri Järvilehto on kirjoittanut useita bestseller-kirjoja, kuten Tee itsestäsi mestariajattelija, Upeaa työtä! ja Hauskan oppimisen vallankumous. Uusin kirja on nimeltään Mestariajattelijan työkalut (Tammi 2023). Helmikuussa 2023 ilmestyi myös uusi levy North Star Revisited. Hän on luennoinut ajattelun työkaluista ja niiden taustateorioista Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa sekä tieteellisissä konferensseissa ympäri maailmaa. 

    Lauri kuvailee itseään ”toipuvaksi tekoälyskeptikoksi”. Hän on seurannut Piilaakson tekoälykehitystä yli 10 vuotta ja piti sitä pitkään ylihypetettynä. Käännekohta tapahtui vuonna 2022 generatiivisen tekoälyn esiinmarssin myötä. Elokuussa 2022 hän pääsi ensimmäistä kertaa käyttämään Midjourney-beta-versiota, mikä avasi hänen silmänsä tekoälyn todellisille mahdollisuuksille. Marraskuussa hän kokeili ChatGPT:tä heti sen julkaisun jälkeen ja hämmästyi sen kyvystä käydä keskustelua ihmisen kanssa. 

    Laurin näkemykset tekoälystä luovassa prosessissa korostavat tarvetta avoimeen dialogiin, joustavaan lainsäädäntöön ja ihmisten tukemiseen muutoksessa. Hän uskoo, että rohkealla kokeilumielellä ja kriittisellä ajattelulla voimme navigoida tekoälyn tuomissa muutoksissa menestyksekkäästi. 

    Tekoäly vaikuttaa ajatteluun ja luovaan työhön 

    Lauri on havainnut, että tekoäly pystyy simuloimaan tiettyjä ihmisen intuitiivisen tai tiedostamattoman ajattelun verkostorakenteita riittävällä tarkkuudella. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia ymmärtää, mitä ajattelu oikeastaan on ja miten kielen sisäiset merkityssuhteet muotoutuvat. Hän näkee tekoälyn ikään kuin ”virtuaalisena alitajuntana”, joka voi laajentaa ihmisen assosiaatiokapasiteettia luovassa työssä. Tämä on erityisen merkittävää, koska luova ajattelu perustuu pitkälti intuitiivisiin ja tiedostamattomiin prosesseihin. 

    Laurin tutkimus keskittyykin siihen, miten aivot ja tietokoneet eroavat toisistaan, mutta miten mikroprosessoripohjaisella laskennalla voidaan mallintaa monia tosielämän ilmiöitä. Hän käyttää esimerkkinä digitaalisen musiikin tallennusta ja toistoa: vaikka musiikki tallennetaan matemaattisina arvoina, lopputulos on ihmiskorvalle erottamaton alkuperäisestä. Tammikuussa häneltä ilmestyy kirja ”Konemieli”, jossa hän syventyy näihin teemoihin ja pohtii tekoälyn ja ihmisen ajattelun suhdetta. 

    Tekoälymallien mahdolliset vinoumat voivat johtaa esimerkiksi stereotypioiden vahvistumiseen. Lauri korostaa käyttäjän vastuuta tässäkin asiassa ja pitää tärkeänä, että tekoälyn tuottamaa sisältöä tarkastellaan kriittisesti. 

    Lauri toteaa, että tekoäly mahdollistaa sisällön manipuloinnin tavalla, joka voi hämärtää todellisuuden ja fiktion rajoja. Tämä asettaa haasteita erityisesti journalismille ja vaatii medialukutaidon vahvistamista. Hän peräänkuuluttaa tekoälylukutaitoa, jotta käyttäjät ymmärtävät, mikä tai kuka heidän kanssaan ”keskustelee”. 

    Eettiset kysymykset vaativat kriittistä ajattelua 

    Lauri korostaa, että tekoälyn käyttö edellyttää kriittistä ajattelua ja ymmärrystä sen rajoituksista. Tekoälymallit, kuten ChatGPT, perustuvat tilastollisiin malleihin ja voivat tuottaa ”hallusinaatioita” eli virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Siksi käyttäjän on tärkeää varmistaa faktat luotettavista lähteistä ja ymmärtää, että vastuu päätöksistä on aina ihmisellä. Tekoälyä voidaan käyttää sparrauskumppanina ja ajattelun laajentajana, mutta lopullinen arviointi ja päätökset tulee tehdä itse. 

    Tekijänoikeuskysymyksissä on Järvilehdon mukaan kaksi keskeistä näkökulmaa: 

    1. Tekoälyn käyttö ja tekijänoikeudet: Vaikka tekoäly generoi sisältöä matemaattisten mallien avulla eikä suoraan kopioi olemassa olevia teoksia, on mahdollista, että se tuottaa vahingossa sisältöä, joka muistuttaa liikaa olemassa olevaa materiaalia. Käyttäjän tulee olla tietoinen tästä riskistä ja välttää tietoisesti tai tiedostamattaan tekijänoikeuksien loukkaamista. Esimerkiksi tunnettuja hahmoja tai tavaramerkkejä ei saa käyttää ilman lupaa. 

    2. Tekoälyn koulutusdata ja tekijänoikeudet: On keskusteltu siitä, onko oikein käyttää tekijänoikeuden alaista materiaalia tekoälymallien kouluttamiseen. Yksi näkökulma vertaa tätä ihmisen oppimiseen: emme maksa tekijänoikeuskorvauksia siitä, että opimme uutta tietoa. Toisaalta yritykset hyötyvät taloudellisesti tästä datasta, mikä herättää eettisiä kysymyksiä. 

    Lauri suosittelee esimerkiksi Googlen käänteisen kuvahaun käyttöä tarkistaakseen, muistuttaako tekoälyn generoima kuva liikaa olemassa olevaa teosta. Tämä on pieni vaiva, mutta auttaa välttämään tekijänoikeusrikkomuksia. Hän painottaa, että vastuu on aina käyttäjällä, eikä tekoälyjärjestelmillä ole omaa arvomaailmaa tai eettistä viitekehystä. 

    Onko EU:n tekoälyregulaatio liian tiukka? 

    Lauri on huolissaan Euroopan unionin tiukasta tekoälyregulaatiosta. Hän huomauttaa, että liiallinen sääntely saattaa hidastaa innovaatioita ja estää eurooppalaisia yrityksiä kehittämästä kehittyneitä tekoälyratkaisuja. Esimerkkinä hän mainitsee OpenAI:n uuden ominaisuuden, joka ei ole saatavilla EU:ssa säädösten vuoksi. Laurin mielestä tarvitaan ketterämpää lainsäädäntöä, joka mahdollistaa innovoinnin mutta ottaa huomioon eettiset näkökulmat. Hän toivoo, että teknisiä asiantuntijoita otetaan mukaan päätöksentekoon. 

    Lauri painottaa, että tekoälyn soveltaminen vaihtelee toimialoittain ja vaatii tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi juridiikassa tekoälyn tuottamaa sisältöä tulee käyttää erityisen varovaisesti, koska virheet voivat johtaa vakaviin seuraamuksiin. Luovilla aloilla tekoälyä voidaan käyttää vapaammin, mutta silloinkin on huomioitava eettiset ja tekijänoikeudelliset näkökulmat.  

    Kuinka varautua tulevaisuuteen? 

    – Rohkea kokeilumieli ja kriittinen ajattelu: Laurin mielestä tarvitaan sekä yksilö- että organisaatiotasolla rohkeutta kokeilla uusia työkaluja, mutta samalla kriittistä ajattelua niiden rajoitusten ymmärtämiseksi. Hän korostaa, että on tärkeää päivittää omia näkemyksiä ja olla joustava muuttuvassa ympäristössä. 

    – Tekoäly ja työmarkkinat: Lauri keskustelee tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin. Hän toteaa, että tekoäly ei vie ihmisten töitä sinänsä, vaan ihmiset, jotka osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti, korvaavat ne, jotka eivät käytä sitä. Tämä luo paineita jatkuvaan oppimiseen ja mukautumiseen. Esimerkiksi koodareiden tuottavuus on noussut tekoälyn myötä, mikä vähentää tarvetta uusille työntekijöille. Tämä ilmiö koskee monia tietointensiivisiä aloja, ei vain luovia aloja. 

    – Joustava lainsäädäntö: Hän toivoo, että regulaatio mahdollistaisi innovoinnin eikä tukahduttaisi sitä. Lainsäädännön tulisi olla ketterää ja mukautua nopeasti kehittyvään teknologiseen ympäristöön. Liiallinen sääntely voi johtaa siihen, että Eurooppa jää jälkeen globaalissa kilpailussa. 

    – Jatkuva oppiminen: Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia jatkuvaan kouluttautumiseen, jotta he voivat sopeutua työmarkkinoiden muutoksiin. Laurin mielestä koulutusjärjestelmän tulisi tukea ihmisiä löytämään uusia rooleja ja hyödyntämään yksilöllisiä kykyjään. 

    – Sosiaaliturvan uudistaminen: Laurin mukaan tarvitaan järjestelmiä, jotka tukevat ihmisiä siirtymävaiheissa ja vähentävät epävarmuutta työmarkkinoilla. Dynaaminen sosiaaliturva voisi auttaa ihmisiä sopeutumaan teknologian aiheuttamiin muutoksiin. 

    Lue lisää: 

    Lauri Järvilehto – ajattelun ammattilainen 
    https://ajattelunammattilainen.fi/lauri-jarvilehto/ 

    Lauri Järvilehto LinkedInissä 

  • Podcast hankesuunnitelmasta? Googlen Notebook LM tekee kaikesta mielenkiintoista

    Podcast hankesuunnitelmasta? Googlen Notebook LM tekee kaikesta mielenkiintoista

    Chat-kielimallit ovat tuoneet käyttöömme mielenkiintoisen ja luonnollisen tavan käsitellä informaatiota, siis kysymällä tai keskustelemalla. Googlen Gemini 1.5 -kielimallin pohjautuva Notebook LM hyödyntää tätä peruslähtökohtaa tekemällä laajoista asiakirjoista tekoälykeskusteluja. Sen avulla voit tutustua laajoihin asiakirjoihin, videoihin tai muihin tiedostotyyppeihin esittämällä kysymyksiä Chat-kielimallille.

    Toimintatavassa ei sinänsä ole mitään uutta, sillä monet kielimallit ovat jo pitkään mahdollistaneet keskustelun erilaisista lähdeaineistoista. Notebook LM ottaa askeleen vielä pidemmälle. Se muodostaa käytännössä mistä tahansa lähteestä englanninkielisen podcast-keskustelun, joka kuulostaa yllättävän vakuuttavalta. Palvelu ei vielä toistaiseksi tuota suomenkielistä keskustelua, mutta yllättäen englanninkielisen keskustelun lähdeaineisto voi olla suomenkielistä.

    Jos palvelulle ei keksi heti hyötykäyttöä varsinaisessa luovassa työssä, voi sillä tuottaa ainakin hauskoja tilanteita, joissa amerikkalaiset juontajat yrittävät lausua suomalaisia sanoja sekä tekevät asiasta kuin asiasta mahtavaa ja upeaa.

    Katso alta, kuinka tekoäly käsittelee LuovAIn!-hankkeen hankesuunnitelmaa podcast-jaksossa:

  • TAAVI KUISMA, perustaja ja toimitusjohtaja, Future Objects Oy  

    TAAVI KUISMA, perustaja ja toimitusjohtaja, Future Objects Oy  

    ”Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa” puhujat.   

    Future Objectsin toimitusjohtaja Taavi Kuisma on luovan alan ammattilainen ja liiketalouden tohtori, joka on erikoistunut kansainväliseen liiketoimintaan, brändäykseen ja digitalisaatioon. Hänet tunnetaan myös ”bränditohtorina”. Taavi aloitti uransa nuorena työskentelemällä valokuvausstudiossa, jonka hänen vanhempansa omistivat. Hän opiskeli mainontaa, markkinointia ja johtamista, ja suoritti MBA-tutkinnon. 

    Vuonna 2017 Taavi perusti Industria-nimisen mainostoimiston, joka toimii Singaporessa ja Malesiassa. Industria tarjoaa mainonta- ja markkinointipalveluja kansainvälisille yrityksille. Vuonna 2022 hän perusti lisäksi Future Objects -yrityksen, joka keskittyy teknologisten ratkaisujen luomiseen tekoälyn hyödyntämiseksi media-alalla. Yrityksen tavoitteena on yksinkertaistaa tekoälyn käyttöönottoa media alalla ja luovassa työssä. 

    Future Objectsin ensimmäinen tuote oli Ad Futura, multimodaalinen tekoälyalusta, joka pystyi luomaan tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita sekä tekemään mainoksia ja storyboardeja. Taavin tiimi kehitti chat-pohjaisen generatiivisen tekoälyratkaisun jo ennen ChatGPT:n julkaisua. Juuri julkaistu Media Futura puolestaan tarjoaa entistä kehittyneempiä audio-visuaalisia ominaisuuksia media-alan tarpeisiin. Alusta auttaa yrityksiä integroimaan tekoälyn osaksi päivittäistä toimintaansa. 

    Käytännön esimerkkejä tekoälyn soveltamisesta 

    Taavi on tehnyt yhteistyötä useiden yritysten kanssa ympäri maailmaa, hyödyntäen tekoälyä luovissa projekteissa. 

    Taavi arvioi, että heidän metsäalalle vuonna 2022 toteuttamansa kampanja oli maailman ensimmäisistä, joka ideoitiin, käsikirjoitettiin ja visualisoitiin tekoälyn avulla. Kampanjan tavoitteena oli houkutella nuoria kesätyöntekijöitä metsäalalle. 

    Future Objects on toteuttanut yrityksensä kanssa myös globaalin, johtavan autokonsernin kanssa sisältöpilotteja eri maissa. Malesiassa luotiin tekoälyn avulla automainoksia paikallisille markkinoille, mikä tehosti mainosmateriaalien tuotantoa ja räätälöintiä. 

    Singaporessa ja Malesiassa toimiva pankki korvasi stock-kuvat tekoälyn luomilla kuvilla, parantaen materiaalien laatua ja relevanssia ja erään ravintolisäbrändin koko lanseeraus tehtiin tekoälyn voimin – kaikki kuvat, materiaalit ja videot luotiin tekoälyä hyödyntäen. 

    Malesialainen mediayhtiö käyttää Future Objectsin alustaa viiden tekoälypohjaisen radiojuontajan luomiseen. Nämä AI-juontajat ovat voittaneet palkintoja ja toimivat osana radio-ohjelmia ihmisjuontajien rinnalla. 

    Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet 

    Taavi on havainnut luovalla alalla merkittäviä muutoksia, kuten budjettien pienenemisen ja tarpeiden kasvun. Yrityksillä ei ole resursseja palkata tarpeeksi henkilöitä täyttämään kasvavia vaatimuksia. Hän uskoo, että teknologia, erityisesti tekoäly, voi ratkaista tämän ongelman. 

    Taavin mukaan olemme vasta alkutekijöissä tekoälyn hyödyntämisessä luovalla alalla (”nollatilassa”). Hän korostaa, että tekoäly toimii luovana mahdollistajana, joka voi tehostaa prosesseja ja avata uusia mahdollisuuksia. 

    Tekoäly mahdollistaa monimutkaisten ja aikaa vievien tehtävien suorittamisen huomattavasti nopeammin. Esimerkiksi kuvittajat voivat luoda teoksia 2–3 kertaa nopeammin yhdistämällä perinteiset taidot ja tekoälyn. 

    Teknologia voi synnyttää uusia taiteellisia ilmaisumuotoja ja tapoja kertoa tarinoita. Esimerkiksi erään automerkin kanssa luotiin interaktiivinen manga-sarja, joka yhdisteli tekoälyn ja ihmisten kuvittajien osaamista. 

    Taavi on huomannut, että Aasiassa, erityisesti Singaporessa, Malesiassa ja Japanissa, yritykset ovat progressiivisempia ja valmiimpia ottamaan tekoälyn osaksi toimintaansa. Euroopassa suhtautuminen on varovaisempaa. 

    Etiikasta sääntelyyn 

    Taavi uskoo vahvasti tekijänoikeuksiin ja omistaa itse useita rekisteröityjä IP-oikeuksia. Kuitenkin hän huomauttaa, että ihmiset ovat usein naiiveja digitaalisen sisällön suhteen. Kun sisältöä ladataan alustoille kuten Instagram tai TikTok, käyttäjät antavat laajat oikeudet näiden alustojen käyttöehdoissa. 

    Taavi kertoo omasta kokemuksestaan myös esimerkin, kuinka tekoälyä voi käyttää eettisesti. Taavin yritys aloittaa yhteistyön mallitoimistojen kanssa AI-persoonien luomisessa, ja he tekevät selkeän sopimuksen luvasta käyttää mallien kuvia tekoälypersoonien luomiseen.  

    Taavi on huolissaan Euroopan unionin tekoälylaista (EU AI Act). Hän pelkää, että liian tiukka sääntely voi hidastaa innovaatioita ja vaikeuttaa erityisesti pienten yritysten toimintaa. 

    Yritysten on kehitettävä erilliset versiot tuotteistaan EU-markkinoille, mikä lisää kustannuksia ja monimutkaisuutta.  

    Taavin mukaan byrokratian ja teknologian kehityksen nopeudet eivät kohtaa. Tekoälyn kehitys on niin nopeaa, että kaksi vuotta sitten laaditut säännöt eivät enää vastaa nykytilannetta. Taavi toivoo, että sääntely olisi joustavampaa ja mahdollistaisi innovaation, samalla kun se ottaisi huomioon eettiset näkökulmat. 

    Huolista mahdollisuuksiin 

    Taavi ymmärtää taiteilijoiden huolen työpaikkojen menettämisestä tekoälyn syrjäyttäessä tekijät, mutta korostaa, että teknologian vastustaminen ei ole hedelmällistä. Sen sijaan tulisi keskittyä mukautumiseen ja uuden luomiseen. 

    Taavi uskoo, että tekoäly ei välttämättä vie työpaikkoja, vaan muuttaa työn luonnetta. Esimerkiksi radiojuontajat työskentelevät tekoälyjuontajien rinnalla, ja kuvittajat hyödyntävät tekoälyä työssään. 

    Teknologia avaa Taavin mukaan uusia uramahdollisuuksia ja voi helpottaa työvoimapulaa aloilla, joilla on vaikea löytää työntekijöitä. Esimerkiksi Japanissa televisioyhtiöt voivat hyödyntää tekoälyä uutisankkureina tilanteissa, joissa työvoimaa ei ole saatavilla. 

    Taavi korostaa, että ihmisten tekoälyyn liittyvät pelot usein johtuvat tietämättömyydestä. On tärkeää jakaa tietoa ja kouluttaa ihmisiä tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista. 

    Hän peräänkuuluttaa avointa dialogia teknologian mahdollisuuksista ja eettisistä kysymyksistä. Vain siten voidaan löytää tasapaino innovoinnin ja vastuullisuuden välillä. Taavin mukaan on tärkeää keskittyä siihen, miten voimme hyödyntää teknologiaa parantaaksemme prosesseja ja luoda uutta arvoa. 

    Taavin kokemukset osoittavat, että tekoäly voi toimia luovana mahdollistajana, joka tehostaa prosesseja, avaa uusia mahdollisuuksia ja muuttaa työn luonnetta. Hän korostaa, että vaikka teknologia tuo mukanaan haasteita, erityisesti eettisiä ja sääntelyyn liittyviä, ne voidaan ratkaista avoimella keskustelulla ja joustavalla lähestymistavalla.  

    Lue lisää: 

     
    Future Objects Oy 
    https://futureobjects.ai/ 

    Taavi Kuisma LinkedInissä 
    https://www.linkedin.com/in/taavikuisma/ 

  • MINNA MUSTAKALLIO, vastuullisen tekoälyn päällikkö, YLE  

    MINNA MUSTAKALLIO, vastuullisen tekoälyn päällikkö, YLE  

    Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa”, Yle Areena -keskustelu 

    Ylen tekoälyn vastuullisuudesta vastaavalla päällikköllä, Minna Mustakalliolla on pitkä kokemus tekoälyn strategisen ja vastuullisen hyödyntämisen kehittämisestä liiketoiminnassa ja vastuullisen tekoälyn ohjeistusten tekemisestä eri yrityksille. Hänet on valittu kahdesti Women in AI Ethics -yhteisön 100 Brilliant Women in AI Ethics -listalle. Hän siirtyi Yleen konsulttiyritys un/knownin partnerin ja AI and Impact Leadin tehtävästä toukokuussa 2024. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Silo AI:lla johtavana muotoilijana ja Saidotilla tuotejohtajana. 

    Minna edistää Ylellä tekoälyn vastuullista, strategista, aktiivista ja hallittua hyödyntämistä esimerkiksi tukemalla Ylen yksiköitä tekoälyyn liittyvien ohjeistusten laatimisessa, päivittämisessä ja ylläpitämisessä sekä auttaa tekoälyn periaatteiden, riskien, lainmukaisuuden ja vastuullisuuden huomioimisessa. Hän myös vastaa päätöksistä tekoälyn vastuullisesta soveltamisesta ja osallistuu tekoälyyn liittyvien lainsäädännöllisten kysymysten edistämiseen. 

    Minnan työ keskittyy vastuullisten periaatteiden luomiseen ja jalkauttamiseen, strategisten painopisteiden määrittämiseen sekä koulutukseen ja keskusteluun niin sisäisesti kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Hän korostaa erityisesti tekijänoikeuksien, datan läpinäkyvyyden, ihmisen vastuun, kulttuuristen vaikutusten ja ympäristövaikutusten tärkeyttä tekoälykeskustelussa. Mustakallio peräänkuuluttaa tasapainoa tekoälyn tuomien hyötyjen ja siihen liittyvien riskien välillä sekä painottaa jatkuvaa dialogia ja tietoisuuden lisäämistä kaikilla tasoilla. 

    Tekoälyn käytön ja vastuullisuuden strategia ohjaa käytäntöä 

    Mustakallio korostaa, että tekoälyn ja teknologian vastuullisuudella on suuri strateginen arvo Ylelle. Hän on ollut keskeisessä roolissa luomassa Ylelle yhteiset vastuullisen tekoälyn periaatteet. Nämä periaatteet ohjaavat kaikkea tekoälyn käyttöä organisaatiossa. Periaatteiden luomisen jälkeen on kehitetty johtamismalli ja ​ollaan kehittämässä parhaillaan ​hallintamalli​a​, jotka varmistavat periaatteiden toteutumisen käytännössä. 

    Mustakallio on ollut mukana määrittelemässä myös Ylen strategisesti tärkeimpiä tekoälyn mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Koska potentiaalisia käyttökohteita on runsaasti, on tärkeää kohdentaa resurssit niihin alueisiin, joissa teknologia on kypsää ja hyödyt merkittäviä. 

    Osana työtään Mustakallio on osallistunut henkilöstön kouluttamiseen ja ollut mukana kehittämässä työkaluja, joiden avulla työntekijät voivat oppia käyttämään tekoälyä tehokkaasti. Tämä sisältää sekä teknisten taitojen opettamista että eettisten ja juridisten kysymysten käsittelyä. 

    Mustakallio kertoo, että työntekijöiltä tulee erilaista palautetta tekoälyn käytöstä. Jotkut kokevat rajoitukset turhauttavina, kun eivät voi käyttää haluamiaan työkaluja, kun taas toiset arvostavat varovaisempaa lähestymistapaa. Keskusteluissa pohditaan usein, missä määrin tekoälyn tai tietyn tekoälytyökalun käyttö on hyväksyttävää ja milloin riskit ovat liian suuria. 

    Yle tekee yhteistyötä monien pienten tuotantoyhtiöiden kanssa. Mustakallio kertoo, että Yle edellyttää näiden kumppaneiden sitoutumista vastuullisen tekoälyn periaatteisiin. Heille tarjotaan ohjeistuksia ja tukea, mutta Yle ei voi sanella tarkkaan, mitä työkaluja he käyttävät. Keskustelu ja koulutus ovat avainasemassa tässä yhteistyössä. 

    Eettisiä ja juridisia haasteita 

    Mustakallio painottaa, että tekoälyn käyttöön liittyy monia eettisiä ja juridisia kysymyksiä. Yksi keskeinen periaate on, että ihminen on aina vastuussa tekoälyn tuottamasta ​lopputuloksesta. ​ Tämä korostuu erityisesti sisällöntuotannossa, missä tekoälyä käytetään esimerkiksi tekstien ja kuvien luomiseen. 

    Vaikka tekoäly voi auttaa suurten tietomassojen käsittelyssä ja esimerkiksi tiivistää aineistoa, se ei voi korvata ihmisen tekemää faktantarkistusta tai journalistista päättelyä. Mustakallio muistuttaa, että erityisesti generatiiviset mallit eivät ole optimoituja faktojen tuottamiseen, vaan sujuvaan kielenkäyttöön. 

    Yle on sitoutunut kunnioittamaan tekijänoikeuksia ja noudattamaan sopimuksiaan sisällöntuottajien kanssa. Tämä aiheuttaa haasteita, kun käytetään generatiivisia tekoälytyökaluja, joiden koulutusdata saattaa olla epäselvää tai sisältää tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Mustakallio kertoo, että Yle ​pyrkii käyttämään ​vain sellaisia työkaluja, jotka ovat mahdollisimman läpinäkyviä datansa suhteen ja jotka pyrkivät korvausmalleihin tekijöille. 

    Yksi harvemmin käsitelty aihe on tekoälyn ympäristövaikutukset, erityisesti energian ja veden kulutus suurten mallien koulutuksessa ja käytössä. Mustakallio peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä tekoälytoimittajilta ja kehottaa harkitsemaan, milloin on järkevää käyttää suuria malleja ja milloin kevyempiä, tehokkaampia ratkaisuja. 

    Vastuullisuuden palikat 

    Mustakallio näkee, että tekoälyn rooli tulee kasvamaan, mutta korostaa tarvetta vastuullisuuteen ja eettisten periaatteiden noudattamiseen. Hän toivoo, että teknologian tarjoajat ottavat suuremman vastuun ja että käyttäjät osaavat tehdä tietoisia valintoja työkalujen välillä. 

    Mustakallio tiivistää vastuullisen tekoälyn käytön neljään keskeiseen osa-alueeseen: 

    1. Data: Käytetään tarkoitukseen sopivaa, laadukasta ja eettisesti hankittua dataa. 

    2.  Algoritmit ja mallit: Ymmärretään, mitä mallit optimoivat ja mitkä ovat niiden rajoitukset. 

    3. Lopputulos: Arvioidaan, vastaako tulos odotuksia ja onko se laadukas ja tasa-arvoinen. 

    4. Seuraukset: Otetaan huomioon tekoälyn käytön vaikutukset yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. 

    Kulttuurin vaalimista vastuullisesti 

    Ylellä on erityinen vastuu suomalaisen kulttuurin ja kielen säilyttämisestä. Mustakallio pohtii, miten tekoälymallit, jotka on koulutettu pääasiassa englanninkielisellä datalla, vaikuttavat suomen kieleen ja kulttuuriin. Hän korostaa tarvetta vahvistaa eurooppalaista ja suomalaista tekoälyosaamista sekä mahdollisuutta tarjota suomenkielistä dataa vastuullisille toimijoille. 

    Lue lisää: 
     

    Minna Mustakallio vakuuttaa, että tekoäly ei vie työtäsi 
    https://journalisti.fi/uutiset/2024/05/minna-mustakallio-vakuuttaa-etta-tekoaly-ei-vie-tyotasi/ 

    Minna Mustakallio Ylen vastuullisen tekoälyn päälliköksi 
    https://yle.fi/aihe/a/20-10006428 

    Minna Mustakallio LinkedInissä 

  • TAIKA JALOHAIKARA, älytaiteilija, yrittäjä, puhuja 

    TAIKA JALOHAIKARA, älytaiteilija, yrittäjä, puhuja 

    Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa”, Yle Areena -keskustelu 


    Yrittäjä Taika Jalohaikara on Suomen ensimmäisiä tekoälytaiteilijoita. Hän valmistaa tekoälyn avulla teoksia yritysasiakkaille ja taidenäyttelyihin. Taika aloitti tekoälytaiteen parissa noin kaksi vuotta sitten ja on sittemmin yhdistänyt perinteiset taideosaamisensa tekoälyteknologioihin. 

    Hän aloitti tekoälytaiteen parissa noin kaksi vuotta sitten ja on sittemmin yhdistänyt perinteiset taideosaamisensa tekoälyteknologioihin. Taikalla on medianomin koulutus graafisesta viestinnästä, ja hän on työskennellyt mainos- ja suunnittelutoimistoissa sekä tehnyt freelancerina kuvitustöitä. 

    Taika kiinnostui tekoälystä nähtyään LinkedInissä postauksen DALL-E:sta. Hän haki pääsyä palveluun ja alkoi kokeilla sen ominaisuuksia. Vaikka alkuvaiheessa tekoälyn tuottamat kuvat olivat epätäydellisiä, hän näki teknologian potentiaalin ja innostui mahdollisuudesta luoda kuvia tekstipohjaisten syötteiden avulla. 

    Alussa Taika keskittyi oman taiteensa luomiseen ja harjoitteluun tekoälyn avulla. Noin puolen vuoden jälkeen hän sai ensimmäiset asiakastyönsä, joissa nimenomaan haettiin tekoälyosaamista. Alkuvaiheessa yritykset suhtautuivat varauksella tekoälyn käyttöön, osittain tietämättömyyden ja pelkojen vuoksi. 

    Taikalla on asiakkaita ympäri maailmaa, pian myös Yhdysvalloista. Hän on esimerkiksi osallistunut tapahtumiin, joissa hän luo live-esiintymisissä tekoälyllä muotokuvia osallistujista. 

    Eettiset haasteet luovan tekijän tekoälyn käytössä  

    Taika nostaa esiin useita eettisiä kysymyksiä tekoälyn käytössä taiteessa: 

    1. Tekijänoikeudet: Yksi keskeinen huolenaihe on, millä materiaalilla tekoälymalleja koulutetaan. Taika vertaa tekoälyn oppimisprosessia lapseen, joka oppii käsitteitä katsomalla kuvia museossa. Hän korostaa, että tekoäly ei kopioi kuvia, vaan oppii käsitteitä ja tuottaa niiden pohjalta uutta sisältöä.  

    2. Ihmisten kuvien käyttö ilman lupaa: Taika pitää ongelmallisena sitä, että tekoälyn avulla voidaan luoda kuvia ihmisistä ilman heidän suostumustaan. Tämä koskee niin eläviä kuin edesmenneitä henkilöitä. Hän on huolissaan siitä, että hänen omia kuviaan voitaisiin käyttää luvatta epäeettisissä yhteyksissä. 

    3. Todellisuuskäsityksen muuttuminen: Tekoälyn avulla voidaan manipuloida kuvia ja videoita, mikä voi johtaa harhaanjohtavan tiedon leviämiseen. Esimerkkinä hän mainitsee deepfake-videot poliitikoista. Tämä asettaa haasteita erityisesti journalismille ja markkinoinnille. 

    4. Kulttuuriset ennakkoluulot ja stereotypiat: Taika huomauttaa, että monet tekoälymallit tuottavat oletusarvoisesti tiettyjä stereotypioita, kuten valkoihoisia nuoria naisia. Tämä johtuu koulutusdatan vinoumista ja on eettisesti ongelmallista. 

    Taika näkee tarpeen selkeälle ja yhtenäiselle lainsäädännölle tekoälyn käytössä, erityisesti tekijänoikeuskysymyksissä. Hän kuitenkin huomauttaa, että liian tiukka sääntely EU-tasolla saattaa hidastaa alan kehitystä ja kilpailukykyä globaalisti. 

    Läpinäkyvyys mainonnassa, mielikuvamarkkinoinnissa ja journalismissa 

    Taika näkee tekoälyllä paljon potentiaalia mainonnassa, esimerkiksi eri vuodenaikojen visualisoinnissa ilman tarvetta odottaa luonnollista muutosta. Hän kuitenkin korostaa, että markkinoinnissa ei tulisi harhaanjohtaa asiakkaita manipuloiduilla kuvilla. 

    Uutismediassa autenttisuus on Taikan mukaan ensiarvoisen tärkeää. Taika katsoo, että tekoälyn käyttöä tulisi välttää uutiskuvissa tai ainakin merkitä selkeästi, jos kuvia on manipuloitu. 

    Kaiken kaikkiaan tekoälyllä luotujen tai muokattujen sisältöjen merkitseminen lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa yleisöä ymmärtämään, milloin sisältö on tekoälyn tuottamaa. 

    Tekoäly luovassa prosessissa 

    Taika yhdistää työssään perinteisiä taiteen tekemisen menetelmiä ja tekoälyä: 

    – Ideointi: Hän saattaa aloittaa luonnostelemalla itse tai käyttää tekoälyä ideointikumppanina kysyen siltä ehdotuksia tietyn aiheen pohjalta. 

    – Työkalut: Taika käyttää useita ohjelmia, kuten digimaalausohjelmaa, Photoshopia ja Stable Diffusionia. Hän siirtää kuvia ohjelmasta toiseen, hyödyntäen kunkin työkalun vahvuuksia. 

    – Iteraatio: Prosessi on usein iteratiivinen, jossa tekoälyn tuottamia kuvia muokataan käsin ja päinvastoin. Tämä vuorovaikutus rikastaa lopputulosta ja tuo siihen yllätyksellisyyttä. 

    Osaamisen kehittäminen ja yleisön ja kollegoiden vastaanotto 

    Taika kertoo, että hänellä kesti noin puoli vuotta oppia käyttämään tekoälytyökaluja sujuvasti. Alussa ohjelmat olivat vielä kehitysvaiheessa, ja hän joutui opettelemaan uusia käyttöliittymiä ja ominaisuuksia jatkuvasti. Hän korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä alalla. 

    Taika on kohdannut uransa aikana sekä positiivista että negatiivista palautetta. Erityisesti alkuvaiheessa jotkut taiteilijat kokivat tekoälyn uhkana ja ilmaisivat jopa vihamielisiä asenteita. Nykyään suhtautuminen on jakautuneempaa. Osa arvostaa hänen työtään ja näkee sen alan kehittämisenä, kun taas toiset ovat edelleen epäileviä. 

    Taika toivoo avointa dialogia perinteisten taiteilijoiden ja tekoälytaiteilijoiden välillä. Hän uskoo, että vastakkainasettelu ei hyödytä kumpaakaan osapuolta ja että yhteistyö voisi avata uusia mahdollisuuksia kaikille. 

    Neuvoja uusille tekijöille 

    – Rohkeus kokeilla: Taika kannustaa matalan kynnyksen kokeiluun ja mainitsee esimerkiksi Leonardo AI:n ilmaisena työkaluna, jolla voi aloittaa. 

    – Oman osaamisen kehittäminen: Ennen asiakastyöhön siirtymistä hän suosittelee perusteellista perehtymistä työkaluihin. 

    – Pilotit ja referenssit: Alussa voi olla hyödyllistä tehdä pilottiprojekteja näkyvyyden saamiseksi ja referenssien keräämiseksi. 

    – Asiakastyössä läpinäkyvyys: Taika korostaa, että asiakkaiden kanssa tulee olla avoin tekoälyn käytöstä ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. 

    Lopuksi 

    Taika Jalohaikara on esimerkki siitä, miten perinteinen taideosaaminen ja moderni teknologia voivat yhdistyä luovalla ja innovatiivisella tavalla. Hän on sitoutunut eettiseen työskentelyyn ja toivoo avointa keskustelua tekoälyn roolista taiteessa ja yhteiskunnassa. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä tarjoavat arvokasta pohdittavaa paneelikeskusteluun tekoälyn eettisistä kysymyksistä luovassa prosessissa. 

    Lue lisää: 
     

    Taika Jalohaikaran kotisivut 
    www.taikajalohaikara.fi 

    Taika Jalohaikara LinkedInissä 

    Yrittäjä Taika Jalohaikara tekee taidetta tekoälyllä 
    https://yrittajakassa.fi/yrittaja-taika-jalohaikara-tekee-taidetta-tekoalylla/ 

    Yrittäjä Taika Jalohaikara hurahti tekoälykuviin – Kertoo nyt, mikä kuvageneraattori kannattaa opetella 
    https://www.yrittajat.fi/uutiset/yrittaja-taika-jalohaikara-hurahti-tekoalykuviin-kertoo-nyt-mika-kuvageneraattori-kannattaa-opetella/ 

  • Yle Areena –keskustelu 10.10: Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa​

    Yle Areena –keskustelu 10.10: Tekoälyn sietämätön keveys – eettiset kysymykset luovassa prosessissa​

    André Noël Chakerin luotsaamassa paneelikeskustelussa pohditaan tekoälyn mahdollisuuksia vauhdittaa luovan alan sisältöjen tekemistä. Mitä lisäarvoa tekoäly tuo prosessiin ja millaisia eettisiä haasteita tekoälyn käytöstä aiheutuu?​

    Keskustelijoina ovat tekoälytaiteilija Taika Jalohaikara, Future Objects Oy:n toimitusjohtaja ja bränditohtori Taavi Kuisma, YLE:n vastuullisen tekoälyn päällikkö Minna Mustakallio ja Aalto yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto sekä tekoäly.​

    Keskustelussa pohditaan tekoälyn tuomia eettisia kysymyksiä, kuten tekijänoikeuksia, regulaatiota, työn riittävyyttä työntekijöille, opetettua ja manipuloitua dataa  sekä sisällön polaritoitumista, kuplautumista ja puolueellisuutta. Muuttuuko todellisuuskäsityksemme tekoälyn myötä? ​

    Toisaalta keskustellaan myös siitä, millaisia mahdollisuuksia tekoäly voi tuoda luovaan prosessiin. Millaisia innovaatioita syntyy ja millaista lisäarvoa tekoäly tuo? Kuinka sisällöt kaupallistetaan?​

    Keskustelu on tarkoitettu luovien- ja kulttuurialojen yrittäjille sekä yrittäjäksi aikoville, tutkijoille, yrityskehittäjille ja muille tekoälyn luovasta prosessista kiinnostuneille.​

    Keskustelun järjestää Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! -hanke, joka on EU:n osarahoittama. Hankkeen päätoteuttaja on Turun yliopisto ja osatoteuttajina Tampereen yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto.​

    Keskustelu on nähtävissä YleAreenassa vuoden ajan.

  • Tehokkaimmillaan inspiraation lähteenä – mediayrittäjä Joonas Nieminen kertoo kokemuksistaan tekoälyn parissa

    Tehokkaimmillaan inspiraation lähteenä – mediayrittäjä Joonas Nieminen kertoo kokemuksistaan tekoälyn parissa

    Tekoälystä on tullut olennainen osa monen luovan alan ammattilaisen työkalupakkia. Videotuotantoja teollisuusyrityksille ja tv-tuotantoyhtiöille tekevä Joonas Nieminen on yksi niistä ammattilaisista, jotka hyödyntävät tekoälyä työssään. Niemisen mukaan tekoäly toimii erityisesti inspiraation lähteenä.

    Nieminen korostaa, että tekoälyä käytettäessä on tärkeää säilyttää tasapaino luovuuden ja kontrollin välillä. Liian tarkkojen ohjeiden antaminen voi johtaa turhautumiseen, kun taas vapauden antaminen tekoälylle voi tuoda positiivisia yllätyksiä.

    – Luova prosessi tekoälykuvien suhteen on itselläni sellainen, että annan tekoälylle ohjaavia kehotteita, jotka jättävät tekoälylle vapauksia tehdä luovia yllätyksiä. Nieminen sanoo.

    Hän teki muun muassa verkkosivujensa showreel -videon otsikkografiikkaan musteläiskäanimaation tekoälyä hyödyntäen. Täysin valmista tekoäly ei kuitenkaan tehnyt, vaan generoidut elementit Nieminen vei After Effectsiin, jossa syösti animaation erilaisia efektejä hyödyntäen valmiiksi.

    Niemisen showreel vaati myös perinteistä videotyöosaamista. Kokonaisuus sai muotonsa Adoben After Effectsin avulla.

    Niemisen mukaan tekoäly toimii parhaiten yhtenä työkaluna muiden joukossa. Se ei korvaa perinteisiä työmenetelmiä, vaan täydentää niitä. Nieminen painottaa, että vaikka tekoälyn tuottama kuva toimisi lähtökohtana, hän haluaa aina jättää oman kädenjälkensä lopputulokseen.

    Eettisyys keskiössä

    Tekoälyn käyttöön liittyy myös eettisiä kysymyksiä, jotka Nieminen ottaa vakavasti. Hän painottaa, että erityisesti dokumentaarisessa sisällössä generatiivisia kuvia ei tule käyttää harhaanjohtavasti esimerkiksi todistusaineistona.

    – Mielestäni ei ole oikein käyttää generatiivisia tekoälyjä sellaisissa yhteyksissä, joissa esitetään todellisuutta, Nieminen huomauttaa.

    Toisaalta esimerkiksi dramatisoiduissa kerronnassa tekoälyä voi hänen mukaansa käyttää, jos tekoälyn avulla ei pyritä vääristelemään todellisuutta.

    Nieminen näkee tekoälyn osana luovan alan tulevaisuutta, mutta hän suhtautuu sen kehitykseen realistisesti. Hänen mukaansa tekoäly ei uhkaa perinteisiä videotuotantoja, vaan avaa uusia mahdollisuuksia ja täydentää olemassa olevia prosesseja.

    – Videotyöt eivät ole katoamassa mihinkään. Autenttiselle sisällölle on nyt ja jatkossakin kysyntää, Nieminen summaa.

  • Kasvun mahdollisuus luovien alojen yrittäjille – Hae nyt EIT Culture & Creativityn kiihdyttämöohjelmaan.

    ”EIT Culture & Creativity has officially launched its first accelerator program for European SMEs and scale-ups in the Cultural and Creative Sectors and Industries (CCSI): https://eit-culture-creativity.eu/accelerator-programme/ ”

    “Are you working in fashion, architecture, cultural heritage, audiovisual media, or gaming? Do you want to scale your company and innovate using the latest digital and circular technologies? Then this accelerator is for you! This 8-week program, starting in November 2024, is designed to boost your business through tailored mentorship, expert guidance, and new market opportunities. 🌍✨ Don’t miss the chance to connect with industry leaders, potential investors, and a network of like-minded creatives! 💡👩‍💼👨‍💼”

    Note:

    📅 Info Day: Join us on 17th September to learn all about the program and how you can benefit. Register now for our info session and hands-on demo: Registration – Info Session  (office.com) . See you there!

    On the programme page you will also find a link where to send you question in beforehand, if any should arise.

    Submission deadline for applications: 6th October 2024 at 17.00 CET.

  • Valmistaudu pettymään: generatiivisen videon vaihtelevat tulokset

    Valmistaudu pettymään: generatiivisen videon vaihtelevat tulokset

    Kuluva vuosi on tuonut generatiiviset videotyökalut kaikkien tietoisuuteen. OpenAI:n Sora-malli rikkoi alkuvuodesta jopa kansainvälisen uutiskynnyksen. Mallin puhuttiin yltävän elokuvan tasolle ja tuottavan niin hyviä videoita, ettei niitä erota enää todellisesta.

    Sora-mallia ei kuitenkaan vielä tähän syksyyn mennessä ole nähty julkisesti saatavilla. Sen sijaan moni muu malli on mennyt huimasti eteenpäin. Runway julkaisi uuden Gen-3 Alpha -mallinsa, Luma Labs Dream Machine -tekoälytyökalun ja kiinalainen Kling oman mallinsa. Vaikka nämä mallit eivät aivan ylläkään sille tasolle, jolla Sora-mallin kerrottiin alkuvuodesta olevan, ovat ne tehneet videoiden generoimisesta selvästi sujuvampaa ja lopputuloksista laadukkaampia.

    Alla on esimerkki Runwayn aikaisemmalla Gen-2 -mallilla tehdystä videosta, jossa Hugo Simbergin taulu Haavoittunut enkeli herää eloon:

    Lopputulos on kerrassaan huvittava. Ehkä erikoisuudessaan jollain tavalla taiteellinenkin. Gen-3 Alpha -malli sen sijaan teki liikkeestä jo kohtuullisen laadukasta:

    Kuitenkin myös tämä video on kaukana toimivasta. Poika ottaa mukaansa taustalla olevan pensaan, jalat sumentuvat, liike on välillä nykivää ja epätodellista, tausta muuttuu tyyliltään erilaiseksi. Tekemällä kymmeniä ja kymmeniä kehotteita ja odottamalla uusien videoiden tuotantoa voisi olla mahdollista saada jotain käyttökelpoista. Usein lopputulos ei tällöinkään ole riittävän laadukas, jos tarkoituksena ei ole demota tekoälyn käyttöä tai videon tehtävänä ei ole toimia tekoälyn visualisointina.

    Jos malleja ajatellaan ammattimaisen videotuotannon osana, ovat ne vielä kaukana toimivasta. Vaikka kehotteiden kirjoittaminen on sinänsä yksinkertaista, on jatkuva yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva tekotapa ja epävarmuus lopputuloksesta sillä tasolla, ettei generatiivinen videontuotanto korvaa vielä perinteisiä keinoja, ei edes osittain. Mallit ovat myös edelleen suhteellisen kalliita. Niillä saa helposti kulumaan kymmeniä euroja, ilman että lopputuloksena syntyy mitään käyttökelpoista.

  • Tekoälytaidenäyttely ajatuksia herättämässä

    Tekoälytaidenäyttely ajatuksia herättämässä

    Kesäkuussa 2024 LuovAIn!-hanke näkyi Porin SuomiAreenan yhteydessä järjestetyssä SLASH!-tapahtumassa, missä se muun muassa piti tekoälyllä tehdyn demonäyttelyn. Näyttelyssä pääsi tutustumaan niin tekoälyn luomiin kuviin, videoihin kuin ääneenkin.

    Näyttelytilan katseenvangitsija oli taulu, jossa tekoälyn luomat elävät kuvat ja videot vaihtuivat klassikkomaalauksista suomalaiseen luontoon. Taulu oli kiinnitetty perinteiseen maalaustelineeseen. Hämärässä valaistuksessa tunnelmaa ylläpiti tekoälyn luoma musiikki ja puhe. Kuvien lisäksi taulusta näkyi muun muassa ”tekoälyuutiset”.

    Demonäyttely aktivoi vierailijoita mielenkiintoisilla tehtävillä. Jokainen sai itsenäisesti arvuutella, kumpi lähes identtisistä luontokuvista oli aito valokuva ja kumpi tekoälyn luoma. Tämän lisäksi katsojia haastoi ruudukko kasvokuvia, joiden seassa oli ainoastaan yksi oikea ihminen. Moni kertoi, että joutui tosissaan miettimään kuvien todenperäisyyttä ja saattoi silti arvata väärin.

    Tekoälylle syötettyjen kehotteiden takana oli Tampereen yliopiston tutkija Markus Sjöberg, jonka mukaan näyttelyn tarkoitus oli ennen kaikkea herättää ajatuksia. ”Tekoäly todellakin muuttaa koko luovan alan ekosysteemiä. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että jokaisen tarvitsee tehdä tekoälytaidetta tai käyttää luovassa työssään tekoälyä, mutta jokaisen luovan alan tekijän täytyy hakea oma paikkansa suhteessa tekoälyn muuttamaan toimintakenttään”, hän sanoo.

    Hankkeessa toivotaan, etteivät ihmiset poissulkisi kokeilematta ajatusta tekoälystä, sillä se on jo nyt osa arkeamme ja parhaimmillaan loistava apuväline. Yksilötasolla olisi hyvä aktiivisesti miettiä ja hakea omaa paikkaa tekoälyn tuomassa muutoksessa. LuovAin! on ottanut tehtäväkseen auttaa löytämään se oma paikka.

    Sjöberg on pilotoinut erilaisia tekoälytyökaluja ja selvittänyt luovien alojen käytäntöjä sekä suhtautumista tekoälyyn. Hän on tehnyt projekteja, joiden aikana hän on käyttänyt tekoälyä konkreettisena apuvälineenä, joka ratkaisee käytännön ongelmia.

    ”Usein jos tekee vain teknologiademon, niin lopputulos voi näyttää hirveän hienolta ja saattaa vaikuttaa siltä, että tekoälytyökalu on kyvykkäämpi kuin se oikeasti onkaan. Sitten kun otetaan jokin käytännön ongelma ratkaistavaksi, huomataan ne rajat ja ettei se taivukkaan siihen”, Sjöberg kertoo.


    Teksti ja kuva: Marge Ollila