Tekoäly on kuin kaksiteräinen miekka – se tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia, mutta herättää myös syviä eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn keveys piilee sen kyvyssä käsitellä suuria tietomääriä ja tuottaa sisältöä nopeasti, mutta tämä keveys muuttuu sietämättömäksi, kun pohditaan tekoälyn tuottaman sisällön totuudenmukaisuutta ja vaikutusta yhteiskuntaan.
Tekoälyyn liittyvät eettiset haasteet ovat moninaisia. Yksi keskeisimmistä on vastuu: kuka on vastuussa, kun tekoäly tekee virheen tai aiheuttaa vahinkoa? Toinen huolenaihe on yksityisyys: tekoäly voi kerätä ja analysoida henkilökohtaisia tietoja ilman käyttäjän suostumusta tai tietoisuutta. Lisäksi on syväväärennöksiä (deepfakes), jotka voivat luoda vakuuttavia valheellisia videoita tai äänitteitä, joilla voi olla vakavia seurauksia demokratialle ja yksilöiden maineelle.
Syvien väärennösten jäljillä
Syväväärennökset ovat tekoälyn ja koneoppimisen avulla luotuja väärennettyjä videoita tai ääniä. Ne syntyvät syväoppimisalgoritmeilla, jotka analysoivat suuria määriä aitoja kuvia ja videoita tietyistä henkilöistä. Syväväärennökset voivat olla erittäin vakuuttavia ja niiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Ne voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia, kuten väärän tiedon levittämistä, henkilökohtaisen maineen vahingoittamista ja jopa poliittisen vaikuttamisen yrityksiä.
Tekoälypohjaiset selaintyökalut, kuten Reality Defender, pyrkivät tunnistamaan syväväärennökset ja muut väärennetyt mediat. Nämä työkalut käyttävät tekoälyalgoritmeja havaitakseen vihjeitä, jotka viittaavat siihen, että kuva tai video on saatettu väärentää.
On tärkeää olla tietoinen syväväärennöksistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Vaikka tekoäly voi olla voimakas työkalu sisällöntuotannossa, sen käyttöön liittyy myös vastuuta ja tarvetta kriittiseen lähestymistapaan. Sisällöntuottajien ja kuluttajien on oltava valppaina ja tarkistettava lähteet, kun he kohtaavat mahdollisesti väärennettyä sisältöä.
Apua sisällöntuotantoon
Toisaalta tekoäly on arvokas työkalu sisällöntuotannossa. Se voi auttaa videoiden editoinnissa, kuvien parantelussa, tekstien kirjoittamisessa, graafisten esitysten luomisessa ja audiosisältöjen tuottamisessa. Tekoäly voi esimerkiksi automatisoida rutiininomaisia tehtäviä, kuten kuvien luokittelua tai transkriptioiden luontia, vapauttaen näin sisällöntuottajien aikaa luovalle työlle.
Tekoäly toimii sisällöntuottajan työkaluna monin tavoin. Se voi tarjota ideoita ja inspiraatiota, auttaa kielenkäännöksissä, parantaa tekstien laatua ja auttaa ymmärtämään yleisöä paremmin datan analysoinnin kautta. Tekoäly voi myös auttaa luomaan personoituja kokemuksia yleisölle, mikä on erityisen tärkeää markkinoinnissa ja mainonnassa.
Mahdollisuuksia ja riskejä
Tekoälyn tuottaman sisällön totuudenmukaisuus on toinen merkittävä kysymys. Vaikka tekoäly voi tuottaa tietoa ja sisältöä, se ei aina erota faktaa fiktiosta. Tämä voi johtaa harhaanjohtavan tai virheellisen tiedon leviämiseen. Siksi on tärkeää suhtautua kriittisesti tekoälyllä tuotettuun sisältöön ja tarkistaa lähteet.
Lopulta tekoälyn sietämätön keveys on tasapainoilua sen tarjoamien mahdollisuuksien ja siihen liittyvien riskien välillä. On tärkeää, että kehitämme ja käytämme tekoälyä vastuullisesti, jotta voimme hyödyntää sen etuja minimoiden samalla sen mahdolliset haitat. Sisällöntuottajana tekoäly on voimakas liittolainen, mutta sen käyttö edellyttää eettistä harkintaa ja kriittistä lähestymistapaa.
Tämä teksti on tuotettu Copilotilla. Sen prompti oli: ”Kirjoita 3500 merkin blogiteksti aiheesta tekoälyn sietämätön keveys. Kerro tekoälyyn liittyvistä eettisistä haasteista ja siitä, kuinka totuudenmukaista sisältöä tekoäly voi tuottaa. Miten tekoälyllä tehtyyn sisältöön kannattaa suhtautua. Kerro toisaalta, miten tekoäly auttaa sisällöntuotannossa (videot, kuvat, tekstit, graafiset esitykset ja audiosisällöt). Millä tavalla tekoäly toimii työkaluna sisällöntuottajalle?” Copilot ehdotti myös lisää tekstiä syväväärennöksistä. Editoin saamani sisällön tekstin sisään. Poistin myös Copilotin antamat linkit esimerkkeihin, koska ne eivät johtaneet minnekään. Lisäksi poistin väliotsikot ja muotoilin ne itse. Kuva on tehty Photoshopilla promptilla ”tekoälyn sietämätön keveys”. Sain kuvan neliönä, joten laajensin sen promptaamalla vaakakuvaksi.
Promptaaja ja editoija: Minna Kilpeläinen, FM ja KM, viestintäasiantuntija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Photoshop
Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin blogissa 7.8.2024: https://www.oulu.fi/fi/blogit/kerttu-saalasti-instituutin-blogi/tekoalyn-sietamaton-keveys
